Kehysriihessä oli hyviä elementtejä, mutta osa tärkeistä tulevaisuuden teemoista jäi paitsioon

Hallitus asetti kehysriihessä tavoitteeksi työllisyyskehityksen parantamisen ja eriarvoistumisen torjumisen. Kokonaiskuvan kannalta hyviä päätöksiä ja työllisyyttä edistäviä elementtejä syntyi.

Kristillisdemokraatit lähettivät neuvotteluihin selkeän viestin: lapsiperheiden ja pieneläkeläisten tilannetta tulee helpottaa. Miksi hallitus laittoi lisää 100 miljoonaa euroa valinnanvapaus –pilotteihin. Tämä panostus olisi voinut käyttää esimerkiksi lapsiperheiden tilanteen helpottamiseen.
Taloustilanteen mahdollistamaa liikkumavaraa olisi voinut kohdentaa entisestään lapsiperheiden toimeentulon parantamiseen. Tämän hallituskauden aikana on tehty merkittäviä sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä.

Suomi tarvitsee kipeästi lisää syntyvyyttä

Syntyvyys on laskenut huomattavasti nopeammin kuin on osattu ennustaa. Nykytutkimuksen valossa huoltosuhteen heikkeneminen ei näytäkään päättyvän 2030-luvulle. Suomen syntyvyyden kriittiseen tasoon on herätty myös hallituksessa, mutta nyt vaaditaan konkreettisia toimia.

KD on kantanut aiheesta erityistä huolta. Lapsiperheiden asemaa tulee vahvistaa toimilla, jotka tukevat perheitä ja kannustavat nykyistä suurempaan lapsilukuun. Vaihtoehtobudjetissamme esitimme keinoja tilanteen parantamiseksi: verotuksen lapsivähennyksen palauttaminen, lapsilisän korottaminen ostovoiman turvaamiseksi ja perheellisille opiskelijoille huoltajalisän korotuksen takaaminen opintorahaan. Nuorten miesten syrjäytymiseen on myös vastattava täsmätoimilla.

Olemme julkaisseet konkreettisen mallin syntyvyyshaasteeseen vastaamiseksi, niin kutsun taaperobonuksen. Mallissa ansiosidonnaisten vanhempain-päivärahojen jälkeen perhe saisi lapsikohtaisen hoitorahan: 350 euroa/kk/lapsi verottomana. Rahan voisi käyttää esimerkiksi hoivapalvelujen ostamiseen, ja tuki voitaisiin maksaa lapsilisän korotusosana tai suoraan palveluntuottajalle.

Taaperobonuksen myötä perheiden valinnanvapaus toteutuisi aidosti, jolloin perhe saisi itse päättää missä lapsensa hoidon järjestää. Malli korvaisi nykyiset lasten hoidon tuet, jolloin se toisi selkeyden lisäksi joustavuutta ja mikä tärkeintä, valinnanvapautta perheille. Se myös helpottaisi pätkä- ja keikkatöiden vastaanottamista sekä osa-aikaisen työn tekemistä.

Paikallinen sopiminen kuntoon

Huolimatta kehysriihen työllisyyttä edistävistä toimista, hallitus ei kyennyt edistämään tasavertaista paikallista sopimista ja työaikalain uudistusta. Edelleen järjestäytymättömät yritykset ovat epätasa-arvoisessa asemassa.

Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä vain hieman päälle 20 % kuuluu työnantajaliittoihin. Työnantajaliitoista ulkopuolelle jäävät yritykset työllistävät noin 400 000 työntekijää. Niissä syntyy jatkuvasti uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Näille pk-yrityksille paikallinen sopiminen olisi aivan keskeistä. Työaikasääntelyä kehittämällä tulisi vastata näiden yritysten tarpeisiin, sillä joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tarvitaan paikallisesti. Jäykkien työehtojen tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa edistetään sekä työntekijän että työnantajan etua.

Jos tämä hallitus ei kykene jouhevoittamaan nykyisiä työmarkkinoita, jäänee se tulevan hallituksen hoidettavaksi.

ERIARVOISUUS EI VÄHENE VAIKEUTTAMALLA YRITTÄMISTÄ

Ihmettelen SDP:n eriarvoisuuden vähentämisohjelmaa. Ohjelmassa esitetään, että heikentämällä yrittäjien työllistämismahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä vähennetään eriarvoisuutta. Yritykset työllistävät Suomessa 1,4 miljoonaa ihmistä ja yrityksistä 93,3 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä. Haluaako SDP vähentää eriarvoisuutta tekemällä yrittäjistäkin työttömiä?
SDP haluaa poistaa yrittäjävähennyksen ja kiristää listaamattomien yritysten osinkohuojennuksen, sekä kiristää pääoma- ja ansiotuloveroja. Pienyrittäjälle yrittäjävähennys on erityisen tärkeä. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan 50 prosenttia yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa. EU-komission tutkimukset osoittavat, että itsenäisen ammatinharjoittajan köyhyysriski on Suomessa seitsemänkertainen verrattuna työntekijään. SDP haluaa heikentää juuri näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yrittäjien toimeentuloa.
Esitän kannusteita ja normien purkua kiristyksien sijaan. Koko 2000-luvun ajan uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Tätä potentiaalia tulee päinvastoin vahvistaa parantamalla henkilöyhtiöiden ja elinkeinoharjoittajien verotusta kannustavampaan suuntaan sekä vähentämällä normeja ja yrityssääntelyä. Tuoreen Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan 63 % yrittäjistä työllistäisi enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Näihin keinoihin SDP:n kannattaisi kiinnittää huomiota, jos todellisena tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Talouskasvu edellyttää kannustavaa yrittäjyyden toimintaympäristöä ja vahvaa motivaatiota toimia yrittäjänä. Osinkoverotuksen kiristäminen ei tätä tue. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen tulee edistää kasvuyrittäjyyttä, oman pääoman ohjautumista yritystoimintaan ja liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Yritysten vahvat taseet ovat kantaneet myös viimeaikaisten taloudellisten vaikeuksien keskellä.

Kynnys susipoikkeusluvien myöntämiseen tulee madaltaa

Monilla alueilla on koirilla kytkentäpakko ja moniin paikkoihin koiria ei saa tuoda lainkaan. Koira on pidettävä yleisillä alueilla kytkettynä riippumatta siitä, kuinka hyvin omistaja koiransa hallitsee. Koira ei kuitenkaan ole saalistaja, susi sen sijaan on. Meidän ei tarvitse hyväksyä sitä, että susia liikkuu asutusalueiden läheisyydessä.

Viime vuosina olemme kuulleet tiiviiseen tahtiin viestejä kasvavasta susiongelmasta. Eilen Pohjanmaalla, Jepualla, perheen isä oli ollut lähdössä töihin, kun hän oli yllättäen törmännyt yksinäiseen suteen pihalla. Susi oli lähestynyt miestä ja pysähtynyt lopulta noin puolentoista metrin etäisyydelle muristen ja näyttäen hampaitaan. Isä oli paennut paikalta takaisin sisälle asuntoon ja soittanut asiasta poliisille. Poliisi lopetti eläimen.

Merkillepantavaa on se, että susihavainnot ovat lisääntyneet erityisesti maamme länsi- ja lounaisosissa. Useat kansanedustajat ovat ottaneet ongelman esille. Viime syksynä esitin hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin asiasta vastuuministeriltä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kasvavan susipopulaation maaseudun väestölle, elinkeinoelämälle ja metsästyselinkeinolle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Ministerin vastaus ei nostanut toiveita asian nopeasta ratkaisemisesta. Muutama viikko sitten myös RKP:n eduskuntaryhmän edustaja jätti kysymyksen samasta aihepiiristä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maaliskuussa 2017 maamme susikanta oli noin 150-180 yksilöä, mikä olisi heidän laskelmiensa mukaan noin 25% vähemmän kuin vuonna 2016. Tässä on ensimmäinen ongelma. Susikanta on merkittävästi suurempi. Tämä johtaa toiseen ongelmaan. Myönnettävien kaatolupien määrä jää aivan liian alhaiselle tasolle, jos se perustuu väärään arvioon populaatiosta.

Tiistaina Vasabladet -lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli aiheesta. Luke myönsi viimein, että Pohjanmaalla on enemmän susia kuin pitkään aikaan. Tästä metsästäjät ovat jo varoitelleet. Myös paikalliset tiedotusvälineet ovat ansiokkaasti, käytännössä joka päivä, raportoineet uusista susihavainnoista.

Nyt tarvitaan vain kaksi asiaa. Ensinnäkin, suurempi määrä susia täytyy välittömästi kaataa poikkeusluvalla. Susien pelottelu ja karkottaminen naapurikuntaan ei ratkaise ongelmaa. Toiseksi, seuraavalle metsästyskaudelle täytyy myös myöntää enemmän kaatolupia. Muutoin käsissämme on kahta suurempi ongelma, kun pentuja on keväällä kokonainen katras ja ne alkavat syksyllä etsiä itselleen reviiriä.

Tämän viikon tiistaina, ennen maa- ja metsätalousvaliokunnan kokousta, vaadin, kaikkien läsnäolleiden valiokunnan jäsenten tukemana, että puheenjohtaja kutsuisi vastaavan ministerin susitapaamiseen. Torstaina keskustelin ministeri Lepän kanssa ja ilmoitin, että valiokunta odottaa pikaista keskustelua ministerin kanssa. Ensi viikolla tulemme yhdessä kansanedustaja Mats Nylundin kanssa vielä jättämään asiaa koskevan toimenpide-ehdotuksen kirjallisen kysymyksen muodossa. Kynnys susipoikkeusluvien myöntämiseen tulee madaltaa.

KD:n kanta pysyi loppuun saakka – Äitiyslaki olisi pitänyt lähettää perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla uuden äitiyslain. Lain astuessa voimaan hedelmöityshoidon avulla syntyneen naisparin lapsi saa syntyessään kaksi äitiä, mutta ei yhtään isää. Kansalaisaloitteen valiokuntakäsittelyssä Kristillisdemokraattien edustajaa lukuun ottamatta kaikki muiden ryhmien edustajat kannattivat esitystä.
Kaikessa lainsäädännössä on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon heikommassa asemassa olevan näkökulma, joka on tässä tapauksessa lapsen asema. Lapsilla tulee olla oikeus tuntea omat vanhempansa. Tämä oikeus on riippumatta ihmisen iästä tai elämäntilanteesta, onko hän syntynyt avioliitossa tai sen ulkopuolella, tai onko hän adoptoitu. Se, että hedelmöityshoidolla syntyneellä on aikuisiässä mahdollisuus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys, ei kompensoi tätä lapsen tarvetta.

Viime viikolla täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä KD:n edustaja Antero Laukkanen esitti, että lakialoite lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan lausuntokierrokselle. Meidän kantaamme yhtyi vain 29 edustajaa. Herää kysymys, miksi aloitteen läpiviemisellä oli näin kiire? Pelättiinkö mahdollisesti sitä, että perustuslakivaliokunnasta olisi tullut kielteinen lausunto?

Tällä viikolla äitiyslakiesitys oli täysistunnossa toisessa, ratkaisevassa käsittelyssä. KD ehdotti sen hylkäämistä, mutta kantamme ei valitettavasti voittanut. 122 edustajaa kannatti esitettyä äitiyslakia ja 42 edustajaa oli sen hylkäämisen kannalla.

Kaksi äitiä, muttei yhtään isää

Kansalaisaloitteessa äitiyslaiksi ollaan nyt tuomassa lainsäädäntöön uudet säännökset äitiyden määräytymisestä. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa naisparille yhdessä annetun hedelmöityshoidon seurauksena syntyneelle lapselle kaksi äitiä, eikä lapselle voida tällöin enää vahvistaa isää. Kansalaisaloitteessa äitiyslain lähtökohdaksi on määritelty lapsen etu. Kuitenkin aloite toteutuessaan mitä suurimmassa määrin loukkaa juuri lapsen etua poistamalla lopullisesti mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Ehdotus hyväksyttiin kaikkien muiden eduskuntapuolueiden edustajien toimesta, joita oli keskustasta, kokoomuksesta, sinisistä, perussuomalaisista, sosiaalidemokraateista, vihreistä, vasemmistoliitosta ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Valiokunnassa jokainen kansanedustaja edustaa oman puolueensa ja ryhmänsä enemmistölinjaa käsiteltävässä asiassa.

Kristillisdemokraatit oli ainoa eduskuntaryhmä, joka puolusti lasten oikeutta isään. Aloitteen myötä lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa myös äidiksi, kun lapsi on hankittu yhteistuumin hedelmöityshoidon avulla.

KD:n kansanedustaja Antero Laukkanen jätti mietintöön vastalauseen, jossa esitetään aloitteen hylkäämistä. Koko eduskuntaryhmämme on vastalauseen takana, sillä mielestämmelainsäädännöllä ei tule edistää tilanteita, jotka merkitsevät sitä, ettei lapselle voida koskaan vahvistaa isää, vaikka kaikki osapuolet sitä myöhemmin haluaisivat. KD:n mielestä aloitteessa huomioidaan puutteellisesti lapsen etu ja murennetaan vakiintunut äitiyskäsitys.

Kristillisdemokraatit eivät aiemminkaan ole kannattaneet sellaisia hedelmöityshoitoesityksiä, joilla suljetaan lapselta oikeus sekä isään että äitiin. Jos hedelmöityshoitolakia muutetaan, tulisi lapsen oikeutta isään tulisi vahvistaa. Nyt on tapahtumassa päinvastoin. KD:n mielestä lainsäädännön lähtökohtana tulee olla lapsen oikeus äitiin ja isään, ei vanhempien oikeus lapseen.

Lapsen oikeus biologiseen isään on lapsen edun mukaista myös kansainvälisten sopimusten pohjalta. Yhdistyneitten kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntö turvaa myöskin lapsen oikeuden tuntea oman alkuperänsä. Lapsen identiteetin kehityksen kannalta on hyvin merkityksellistä, että hän voi tuntea biologiset juurensa ja muodostaa suhteen biologiseen isäänsä. Oikeus saada aikuiseksi tultuaan tieto sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä ei tätä tarvetta korvaa.

Ensi viikon tiistaina asian käsittely jatkuu eduskunnan suuressa salissa, jolloin hylkäysesityksestämme äänestetään.

Kristillisdemokraatit vetoavat vielä muihin puolueisiin, jotta ne kansanedustajat, joiden mielestä lapsen oikeus tuntea biologiset vanhempansa ja myös mahdollisimman usein saada tunnustettu isä, lähtisivät tukemaan KD:n vastalausetta asiassa.

Suomen taloudessa näkyy valoa

Torstaina eduskuntaryhmämme järjesti Helsingissä yritysseminaarin. Seminaarin aiheena oli kasvuyritysten näkymät ja digitalisoinnin mahdollisuudet. Keskeisenä teemana oli myös ”Ruokaa Suomesta”. Saimme kuulla kaksi mielenkiintoista yritysesittelyä. Kyseisillä yrityksillä on parhaillaan menossa vahva kasvun – ja kansainvälistymisen vaihe – Eikä ihme, sillä molempien yritysten juuret löytyvät Pohjanmaalta.

Seminaariin osallistuivat myös pääministeri Juha Sipilä sekä Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. Sekä Sipilä että Mäkynen vahvistivat sen, mikä ilmeni myös tällä viikolla ilmestyneestä Kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton yritysraportista: Tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta suomalaisille yrityksille. Samoin teollisuuden ja rakennusalan näkymät ovat valoisimmat Itämeren alueella. Muutos on tapahtunut nopeasti. Raportin mukaan viime neljänneksellä, eli lokakuussa, oli jo positiivisia näkymiä, mutta nyt odotukset ovat ennätyksellisiä.

Mistä sitten on kyse? Positiivisen suunnan löytymiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Yksi keskeisimmistä syistä on varmaankin ollut se, että maailmanmarkkinoilla on tapahtunut teollisuuden investointeja, myös sellaisten tuotteiden, jotka ovat osa pohjanmaalaisen teollisuuden selkärankaa.

Jo vuosi sitten mainitsin muutamille, hallituspuolueita edustaville kollegoilleni, että BKT tulee kasvamaan vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Samaan aikaan valtiovarainministeriö ennusti lähes kahden prosentin kasvua. Kollegat kysyivät, että ajattelenko kilpailukykysopimuksella olevan niin suuri vaikutus? No, niin en ajatellut. En aliarvioinut kilpailukykysopimuksen merkitystä, saati sitten vientiteollisuutta. Sopimuksella oli kuitenkin arvioitua suurempi psykologinen vaikutus. Sopimus syntyi tilanteessa, jossa Suomen talous oli pysynyt paikoillaan lähes 10 vuotta. Suomalaiset teollisuusyritykset eivät olleet myöskään investoineet vuosiin, sillä useimmat olivat odottaneet parempia taloudellisia aikoja. Kun pyörät sitten alkoivat pyöriä, muutos parempaan suuntaan olikin sitten melko nopeaa. Lumipallovaikutus kuvaa tapahtumia aika hyvin. Ja juuri sitä me tarvitsemme. Muutoksen myötä myös valtio ja kunnat pystyvät paremmin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Jos muutosta ei olisi tullut, tilanteemme olisi huono. Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite saavutetaan. Me kaikki voimme olla siitä tyytyväisiä, mutta meidän haasteemme eivät kuitenkaan pääty tähän. Pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä meidän tulisi saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste hyvinvointipalveluiden kattamiseksi. Siksi meidän tulee jatkaa työtä ja toivoa kasvun jatkuvan. Yksi keskeisimmistä tekijöistä yrityksen menestykseen on osaavan työvoiman saaminen. Kasvua ei tule myöskään pilata  ylisuurilla palkankorotuksilla.

Holokausti, eli natsi-Saksan suorittama juutalaisten kansanmurha, on useille tämän päivän lapsille ja nuorille hyvin kaukainen tapahtuma. Miksi siitä tarvitsee vielä puhua?

Tänään 27. tammikuuta on holokaustin muistopäivä. Kun keskitysleirien portit aikoinaan avattiin, ympäröivä maailma joutui todistamaan maailman historian kauheimpia julmuuksia, joita kukaan ei uskonut voivan edes tapahtua. Liian monen tapahtumista selvinneen elämä oli peruuttamattomasti tuhottu ja täynnä traumoja.

On vaikea ymmärtää, miten joku pystyi tällaisiin julmuuksiin. Miten järjestäytynyt yhteiskunta, eurooppalainen maa, on voinut syyllistyä siihen kaikkeen? Tästä huolimatta meidän tulee ymmärtää, että niin tapahtui ja että niin voi tapahtua uudelleen. Valitettavasti näemme tänä päivänä uuden antisemitistiaallon, joka leviää Euroopassa, jopa meidän omassa maassamme.

Lähi-idän ongelmiin etsitään usein syytä uskonnosta. Joillakin alueilla asiaan liittyy radikalisoitumista ja muslimien ääriliikkeitä. Iranin hallitus ilmoittaa säännöllisesti, että Israelin valtio, kuten myös kaikki juutalaiset, on hävitettävä. Ääriryhmät kuten Hamas ja Hizbollah tuovat jatkuvasti esille heidän vihaansa juutalaisia ​​kohtaan. Lisäksi palestiinalaishallinto rohkaisee antisemitismiin koulujen oppikirjoissa.

Antisemitismiä koskevassa värittyneessä yhteiskunnallisessa keskustelussa ohitetaan monesti se asia, että keskustelu koskee Israelia. Emme voi keskustella Israelin turvallisuusongelmista, ellemme näe arabimaailman suunnalta tulevaa vihaa Israelia kohtaan. Tämä tapahtuu muun maailman hiljaisella hyväksynnällä. Arabit eivät hyväksy Israelia naapurivaltioksi, koska Israel on demokraattinen kansakunta ja avoin yhteiskunta, joka haastaa ne, jotka haluavat nähdä yhteiskunnan muuna kuin demokraattisena oikeusvaltiona.

Kun Israel puolustaa itseään sitä vastaan tehdyiltä hyökkäyksiltä, Israelin katsotaan rikkovan tulitaukoa. Kun israelilainen siviili joutuu järjestäytyneen terrori-iskun tai veitsihyökkäyksen kohteeksi ei huomiota kiinnitetä uhriin, vaan terroristiteosta johtuviin israelilaisten poliisien vastatoimiin. On hämmästyttävää, ettei Israelia ja Lähi-itää koskevista uutisraporteista ilmene Israelia ja juutalaisia kohtaan kohdistuvaa vihaa. On hämmästyttävää myös, ettei israelilaisia terrorismin uhreja nähdä yksittäisinä uhreina, kun taas terroristi nähdään usein tragedian uhrina.

Anti-semitismi, jota näemme eurooppalaisessa yhteiskunnassa lisääntyvän, on vain osa siitä, jota juutalaiset kokevat jokapäiväisessä elämässä tämän päivän Israelissa. Kun tänään muistelemme holokaustin uhreja, tulee meidän myös miettiä, miten vastaamme yhä kasvavaan antisemitismiin. Päivä muistuttaa meitä Euroopan pahimmista historian tapahtumista, mutta myös siitä pahuudesta, jota ihminen voi toiselle ihmiselle tehdä. Antisemitismi, joka johti siihen, että natsisaksalaiset tuhosivat yli kuusi miljoonaa juutalaista – ja samalla satoja tuhansia romaneja, kehitysvammaisia ja muita vähemmistöjä – oli julma teko ja totaalinen epäonnistuminen koko ihmiskunnan historiassa. Meidän tulee nähdä ja ymmärtää nykyiset uhat. Meidän ei tule olettaa, että aika olisi nyt toinen. Ja – se voi myös koskea muita kansanryhmiä.

Peter Östman

Kansanedustaja

Eduskunnan Suomi-Israel ystävyysryhmän puheenjohtaja

 

Peterin joulukalenteri – luukku 24

Tänä vuonna ehdin esitellä 22 kollegaa joulukalenterissani. Eilen olivat kaikki kollegat kokoontuneina ryhmäkuvaan, joka otettiin juhlaistunnon yhteydessä 5.12.

Tänään, joulukuun 24. päivänä, ajattelin esitellä kaikkein luotettavimman työtoverin. Sain oppia tuntemaan Hänet jo lapsena. Hän on uskollisesti kulkenut vierelläni 56 vuoden ajan. Vaikka en ole muistanut Häntä kaikkina päivinä. En ole sanonut edes hyvää huomenta Hänelle joka päivä. Sellainen käytös on tavallista myös ihmisten välillä.

Joskus olen haavoittanut lähimmäisiäni. Se tarkoittaa, että olen samalla haavoittanut Häntä. Hän haluaa että olisimme ystävällisiä toisillemme. Tiettyinä ajanjaksoina elämässäni olen lähestulkoon jättänyt Hänet huomioimatta. Silti Hän on ollut uskollinen minulle. Antanut anteeksi ja unohtanut. Ajatelkaa millainen ystävä ja työtoveri! Tänään vietämme Hänen syntymäpäiväänsä. Jeesus on maailman vapahtaja ja ihmisen paras ystävä. Hän haluaa kulkea kanssamme myös ensi vuonna!

Matteuksenevankeliumin 20: 25-28 (teksti tämän vuoden Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa)

Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: “Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla.Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.

Filippiläiskirje 2:1-4

Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä ja laupeutta, niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.

Rauhallista Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta!

Peterin joulukalenteri – kehutaan edustajakaveri päivässä

– Minulla on ollut etuoikeus työskennellä eduskunnassa useiden kollegoiden kanssa eri puolueista. Suomi 100 juhlavuoden hengessä olen omassa joulukalenterissani esitellyt upeiden työtovereiden joukosta valitsemani 22 kollegaa ja heidän hyviä puoliaan, kertoo KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.
– Poliittinen ilmasto on muuttunut kovemmaksi näiden kuuden vuoden aikana, jonka olen ollut eduskunnassa. Kritiikki ja kovat sanat ovat arkipäivää. Niin ei suinkaan tarvitsisi olla, vaan keskustelukulttuurin olisi syytä olla kunnioittavampi toisia kohtaan. Emme voi muuttaa toisiamme, itseämme voimme. Meillä on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen ja antaa samalla jotain yhteisöllemme, hän toteaa.
– Emme ole edustajatovereitten kesken kaikesta samaa mieltä. Mutta he ovat kaikki hienoja ihmisiä. Peterin joulukalenterissa tulen keskittymään heidän hyviin puoliinsa ja siihen, miten olen oppinut tuntemaan heidät, Östman kertoo.
– Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vietetään teemalla ”Yhdessä”. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat sadan vuoden ajan rakentaneet omaa maataan ja tehneet yhteisiä päätöksiä. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea yhdessä ja antaa suuntaa Suomen tulevalle kehitykselle. Historiamme sisältää surua ja iloa. Veteraanit puolustivat itsenäisyyttämme. Oman rakkaan isänmaan puolustaminen ja sen jälleenrakentaminen yhdistivät kansaamme. Edeltävät sukupolvet tekivät sen yhdessä.

Seuraa joulukalenteriani blogissani sivulla
http://www.peterostman.fi/fi/

Peterin joulukalenteri luukku 23 – Suomen Eduskunta

PETERIN JOULUKALENTERI – KANNUSTA KAVERIA. SUOMI 100 YHDESSÄ

Suomi 100 johdosta olen tänä vuonna tehnyt joulukalenterin, jossa esittelen osan kollegoistani eduskunnan eri puolueista. Tähän asti olen esitellyt 22 kollegaa. Tänään 23 joulukuuta kaikki mahtuvat mukaan.

Tehtyäni kuusi vuotta töitä Suomen eduskunnassa olen huomannut, että poliittinen ilmapiiri on muuttunut kovemmaksi. Kritiikki ja kovat sanat ovat osa arkea. Täytyykö se olla niin? Ei tarvitse. En voi muuttaa toisia. Meillä on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen ja samalla antaa jotain yhteisöllemme. Meillä ei ole sama mielipide kaikista kysymyksistä. Mutta kaikki kansanedustajakollegat ovat omalla tavallaan hienoja ihmisiä.

Suomen 100-vuotisjuhla on meidän sukupolvemme tärkein juhlavuosi. Riippumatta vaikeista ajoista, suomalaiset ovat sadan vuoden ajan rakentaneet omaa maataan ja tehnyt yhteisiä päätöksiä.

Juhlavuosi on antanut meille mahdollisuuden ymmärtää menneisyyttä, kokea vuosi yhdessä ja antaa Suomen tulevaisuudelle suunta. Historiamme sisältää surua ja ilonaiheita. Veteraanimme puolustivat itsenäisyyttä. Toinen maailmansota ja maan jälleenrakennus yhdisti kansaa. Teimme sen yhdessä.

Meille, jotka tänä päivänä teemme työtä eduskunnassa, on annettu tehtäväksi varjella sitä arvokasta perintöä minkä olemme saaneet. Uskon, että meillä kaikilla on aihetta pysähtyä ja miettiä tätä. Miettiä miten parhaimmalla mahdollisella tavalla toimimme suhteessa perustuslain 31 § ” Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”.

Toivotan kaikille kollegoille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

Huomenna aukeaa 24:s ja viimeinen luukku. Seuraa joulukalenteriani blogissani sivulla
http://www.peterostman.fi/fi/

Peterin joulukalenteri luukku 22 – Sari Essayah, kd

Joulukalenteri lähestyy vuoden loppua. Mukana loppukirillä meillä on KD:n puheenjohtaja Sari Essayah. Ennen poliittista uraansa hän kuului yleisurheilun maailmanhuipulle. Hänen urheilu-uransa kruunattiin MM-kullalla Stuttgartissa 10 km kävelyssä ja seuraavana vuonna hänestä tuli Euroopan mestari samassa lajissa Helsingin kotikisoissa.

Sari tuli mukaan kuntapolitiikkaan 90-luvulla. Tapasin Sarin ensimmäistä kertaa kuntapoliittisessa seminaarissa Jyväskylässä. Yksi veteraanipoliitikoistamme, KD:n aiempi puheenjohtaja Esko Almgren, kommentoi hänen puhettaan, että kyllä tuo nuori nainen tulee menemään pitkälle myös politiikassa. Esko oli oikeassa. Sari valittiin eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiiristä 2003. Se oli iso saavutus, kun ottaa huomioon, että Sari on kotoisin Savosta, Lapinlahdelta.

Vuonna 2007 Sari valittiin KD:n puoluesihteeriksi. Ehdimme työskennellä pari vuotta intensiivisesti yhdessä, sillä toimin noina vuosina puolueen varapuheenjohtajana. Vuonna 2009 Sari valittiin Euroopan parlamenttiin erittäin kovalla henkilökohtaisella äänimäärällä, lähes 54 000 ääntä. Valintansa jälkeen minä siirryin hänen paikalleen puoluesihteeriksi. Läheinen yhteistyömme jatkui luontevasti hänen ollessaan EU parlamentissa.

Vuonna 2015 Sari palasi Suomeen ja eduskuntaan ja valittiin KD:n puoluejohtajaksi. Sari hoitaa tehtäväänsä sydämellä ja sielulla. Hän on myös valmis pistämään itsensä likoon, isoissa ja pienissä kysymyksissä.

Sarin kaltaisen ihmisen kanssa on helppo tehdä töitä. Uskon, että KD:n kannatuksella on vielä kasvun varaa. Sari ansaitsee paljon suuremman kannatuksen. Ja se tulee. Pikku hiljaa.

Rauhallista Joulua Sarille ja perheelle!

————————————————————————————————————

Peterin joulukalenteri – kehutaan edustajakaveri päivässä

– Minulla on ollut etuoikeus työskennellä eduskunnassa useiden kollegoiden kanssa eri puolueista. Suomi 100 juhlavuoden hengessä tulen omassa joulukalenterissani esittelemään upeiden työtovereiden joukosta valitsemani 24 kollegaa ja heidän hyviä puoliaan, kertoo KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.
– Poliittinen ilmasto on muuttunut kovemmaksi näiden kuuden vuoden aikana, jonka olen ollut eduskunnassa. Kritiikki ja kovat sanat ovat arkipäivää. Niin ei suinkaan tarvitsisi olla, vaan keskustelukulttuurin olisi syytä olla kunnioittavampi toisia kohtaan. Emme voi muuttaa toisiamme, itseämme voimme. Meillä on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen ja antaa samalla jotain yhteisöllemme, hän toteaa.
– Emme ole edustajatovereitten kesken kaikesta samaa mieltä. Mutta he ovat kaikki hienoja ihmisiä. Peterin joulukalenterissa tulen keskittymään heidän hyviin puoliinsa ja siihen, miten olen oppinut tuntemaan heidät, Östman kertoo.
– Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vietetään teemalla ”Yhdessä”. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat sadan vuoden ajan rakentaneet omaa maataan ja tehneet yhteisiä päätöksiä. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea yhdessä ja antaa suuntaa Suomen tulevalle kehitykselle. Historiamme sisältää surua ja iloa. Veteraanit puolustivat itsenäisyyttämme. Oman rakkaan isänmaan puolustaminen ja sen jälleenrakentaminen yhdistivät kansaamme. Edeltävät sukupolvet tekivät sen yhdessä.

Seuraa joulukalenteriani blogissani sivulla
http://www.peterostman.fi/fi/