Parempi lainsäädäntö on välttämätöntä

Parempi lainsäädäntö on tärkeä tavoite niin Suomessa kuin monissa muissa maissa. Kataisen hallitusohjelmassa todettiin mm. että toimenpiteitä sääntelyn parantamiseksi jatketaan. Näistä hyvistä aikeista huolimatta hallituskauden aikana on tehty lakiehdotuksia, jotka lisäävät byrokratiaa. Esimerkkinä voidaan mainita tilaajavastuulaki, joka astui voimaan jo vuonna 2007 ja joka edellytti, että tilaaja tutkii ne osapuolet, joiden kanssa yritys aikoo tehdä

Fennovoima hankkeen riippuvuus Venäjästä ratkaisi

Eduskunta äänesti tänään ydinvoimasta. Käsittelyssä oli periaatepäätös Fennovoiman kaavaileman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Neljä vuotta sitten eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisen. Yhtiö haki kuitenkin tuolloin saamaansa periaatepäätökseen täydennystä sen jälkeen, kun laitosvaihtoehto oli vaihtunut. Hallituksessa päädyttiin siihen, että kyseessä on vanhan luvan täydentäminen ja laitostoimittajan muutos. Fortumin ydinvoimalahankkeelle ei myönnetty vuonna 2010 periaatteellista lupaa. Silloin laitosvaihtoehtona

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan kauhajoelle siirtymisen muistotapahtumassa

Arvoisa puhemies – hyvät juhlavieraat Tänään on kulunut 75 vuotta siitä, kun eduskunta siirtyi talvisodan sytyttyä Kauhajoelle. Sisällissodan jälkeen poliittisesti kahtiajakautunut kansa yhdistyi ja ryhtyi puolustamaan maata yhteistä vihollista vastaan. Kansakuntamme onnistui säilyttämään itsenäisyytensä läpi rankkojen taisteluiden, joiden selkärankana oli yksimielinen ja uhrautuva kotirintama sekä sotilaita tukevat naisjärjestöt. Syvät kansalaissodan haavat unohdettiin ja itsenäisyytemme säilyi,

Ruotsi tuo kilpailuetuja

Kansalaisaloite jonka tavoitteena on poistaa ruotsin kieli pakollisten oppiaineiden joukosta, on tällä hetkellä eduskunnan kulttuurivaliokunnan käsittelyssä. Sen jälkeen kun aloite keväällä luovutettiin eduskunnalle, on kysymys ruotsin kielen asemasta noussut tasaisin väliajoin eduskunnan keskusteluun. Viime viikolla muutama perussuomalaisten edustaja väitti, että ruotsin kielen opetukseen kuluu turhia miljardeja ja tämän vuoksi siitä tulisi tehdä valinnainen oppiaine. Toinen

Epätasapaino lainamarkkinoilla tulee korjata

Oppositiopuolueet esittelivät viime viikon keskiviikkona varjobudjettinsa eduskunnalle. Joka vaihtoehdosta löytyi muutamia herkkupaloja. Keskustalla oli, ehkä täysin odotetusti, varjobudjetti joka sisälsi eniten konkreettisia ehdotuksia. Fokus oli suunnattu kahteen tärkeään kysymykseen, riskipääoman parempaan ja laajempaan saatavuuteen suurempien kasvurahastojen kautta kasvaville yrityksille, sekä toimiin byrokratian vähentämiseksi. Myös perussuomalaisten varjobudjetilla oli tällä kertaa oikea fokus. Otsikokseen he olivat valinneet

Hallitus säilytti eduskunnan luottamuksen

Hallitus sai perjantaina eduskunnalta luottamuksen äänin 97-94. Hallituksen talouspolitiikkaa koskevan välikysymyksen luottamusäänestyksestä povattiin tiukkaa jo etukäteen. Kun Kataisen hallitus aloitti toimintansa, kansainvälinen talous oli syöksykierteessä. Suomesta riippumattomista syistä alkanut ja syventynyt talouslama ei ollut eikä ole Kataisen tai Stubbin hallitusten syytä, kuten ei sekään, että vientiteollisuutemme, varsinkin Nokia sekä teräs-, metsä-, ja paperiteollisuus, ajautuivat kysyntävaikeuksiin.

Ongelmien ratkaisu edellyttää yhteistä näkemystä

Tämän viikon Obs-debatissa keskusteltiin hallitusyhteistyöstä otsikolla ”pysyykö hallitus kasassa kevään eduskuntavaaleihin saakka?”. Loanheiton on tapana olla yleinen ilmiö opposition ja hallituksen välisessä keskustelussa. Nyt sitä tapahtui valitettavasti myös hallituspuolueiden välillä.  Ikään kuin se ei yksin riittäisi, että Suomi on keskellä syvää taloudellista lamaa. Lähtöasetelma on unohtunut useimmilta. Viime vaalien jälkeen oli pakko muodostaa laajapohjainen hallitus,

Ministerien yksittäiset pelinavaukset

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa kuusi kuukautta, edellyttäen että kutistunut enemmistöhallituksemme pysyy koossa. Vaalien läheisyys alkaa näkyä mediapelissä ja osa ministereistä tekee keskustelunavauksia hallituksen ulkopuolella. Ruotsin pääministeri Sefan Löfven ilmoitti edellisviikolla, että Ruotsi aikoo antaa tunnustuksen Palestiinan valtiolle. Israelissa pelättiin Ruotsin toimien leviävän. Valitettavasti pelko osoittautui todeksi jo viime viikolla kun ulkoministeri Tuomioja totesi pohjoismailla olevan tapana noudattaa yhteistä linjaa näissä

Uskomatonta… mutta onko se totta?

“Sosialidemokraattien työllä se saatiin leikattua siihen suuntaan, että nyt se on 113 miljoonaa”. Näin lausui sosiaalidemokraattien kansanedustaja Anneli Kiljunen tiistaisessa lähetekeskustelussa koskien lapsilisien verovähennyksiä. Uskomaton väite, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kun kevään kehysriihineuvotteluja aloitettiin, esiteltiin lapsilisiin 500 miljoonan säästötavoite. Tämä esitys ja summa tuli Valtiovarainministeriön taholta. Esitys perustui ideaan, että lapsilisille olisi tehty ensin

Ydinvoima ja energiaomavaraisuus

Eduskunta kävi viikko sitten vilkkaan keskustelun energiapolitiikasta. Keskustelu käsitteli sitä, miten ydinvoima tulee vaikuttamaan Suomen energiariippuvuuteen. Vihreät lähtivät hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia, kuten vuonna 2002. Suomi on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista. Noin viidennes sähköstä tuodaan ulkomailta ja huippukäytön aikaan olemme täysin tuonnin varassa. Tilanne uhkaa heiketä edelleen, kun vanhaa kapasiteettia poistuu markkinoilta. Suomen teollisuus