Mihin suuntaan haluamme EU:n kehittyvän?

Euroopan komission puheenjohtaja Juncker piti viikolla linjapuheen Unionin tulevaisuudesta. Juncker piti puheensa lähtökohtana komission keväällä julkaisemaa valkoista kirjaa. Se sisältää linjauksia, joilla EU:ta viedään kohti liittovaltiota. Tätä aihetta on Suomessa käsitelty aivan liian vähän. Sen sijaan meillä käydään hyvin mustavalkoista keskustelua. Joko kannatetaan EU jäsenyyttä ilman mitään ehtoja tai sitten halutaan erota EU:sta. Kumpikin vaihtoehto on huono Suomelle.

Koska Suomen EU-linja vaikuttaa tällä hetkellä epäselvältä, päätin esittää aiheesta muutaman kysymyksen hallitukselle. Junckerin puhe sisälsi nimittäin monta liittovaltioon tähtäävää elementtiä. Käytännössä hänen esittämänsä uudistukset johtaisivat EU:n budjetin kasvattamiseen, lisäisi EU:n budjettivaltaa jäsenvaltioissa, yhteisvastuullisuuden lisäämiseen sekä yritysverotuksen ja arvonlisäverotuksen yhdenmukaistamiseen.

Juncker peräänkuulutti myös yhteistä puolustusta EU:lle. Samoin hän nosti esiin tarpeen keskittää valtaa uudelle EU-presidentille. EU-laiva tarvitsee Junckerin mukaan vahvan kapteenin ruorin taakse. Mitä tämä tarkoittaisi Suomelle? Voiko hallitus hyväksyä ehdotukset, mitkä lisäisivät Suomen taloudellisia vastuita? Kuinka paljon nettomaksumme kasvavat Brexitin myötä?

Pääministeri, joka samalla vastasi perussuomalaisten kysymyksiin, sanoi, ettei hallituksella ole ainakaan mitään suunnitelmia EU-eron suhteen. Sipilän mukaan hallitus ei kuitenkaan hyväksy taloudellisten vastuiden kasvattamista. Turhan yksinkertainen vastaus monimutkaisiin kysymyksiin. S
iirtääkseen huomioita minun kysymyksistäni, siirsivät eräät kansanedustajat keskustelun positiiviseen uutiseen siitä, kuinka metsäteollisuuden linja voitti, kun EU parlamentti äänesti hiilinielujen laskentatavasta. Olen samaa mieltä. Se oli erittäin hyvä uutinen. Hallitus on Tiilikaisen johdolla tehnyt hyvää työtä tässä asiassa. Rehellisyyden nimissä olisi kuitenkin voitu mainita, että voittanut kompromissiehdotus jätettiin Nils Torvaldsin toimesta, joka yhdessä suomalaisten kollegoiden kanssa edistivät asiaa omissa ryhmissään.

Perussuomalaisista poiketen, KD:n linja on, että Suomen tulee vaikuttaa EU:n sisällä. Samalla olemme sitä mieltä, että parhaillaan kamppaillaan EU:n tulevaisuuden suunnasta. Siksi Suomen linjaa tulee selkeyttää. Minkälaisen EU:n haluamme?

Sen sijaan, että keskityttäisiin EU:n ongelmiin, komissio on päättänyt lähteä institutionaaliseen keskusteluun. Korkealentoiset, liittovaltioon tähtäävät, visiot eivät ratkaise ongelmia. Komission tulisi sen sijaan kantaa vastuunsa sopimusten vartijana. Kaikkein tarkoituksenmukaisinta olisi tehdä työtä nykyisen perussopimuksen puitteissa ja kehittää yhteistyötä talouden ja terrorismin torjunnan suhteen. Toimia vahvasti sisämarkkinoita säätelevän lainsäädännön läpiviemiseen. Fokusointi yhteisiin asioihin, sen sijaan, että käydään institutionaalisia keskusteluita, mihin Juncker ja Ranskan presidentti Macron nyt panostavat.

Suojelumetsästys ainoa ratkaisu merimetso-ongelmaan

Miten yksi ongelma voi olla niin vaikeasti ratkaistavissa? Tarkoitan vahvasti kasvavaa merimetsokantaa. Samaa pohtivat kymmenet tuhannet ihmiset rannikolla. On pidetty lukuisia kokouksia ja ongelmaa on käsitelty lukemattomissa työryhmissä.

Olemme saaneet useaan otteeseen kirjoituksia toimenpiteistä merimetso-ongelman ratkaisemiseksi, kun olemme maa- ja metsätalousvaliokunnassa tehneet lausuntoja muun muassa rannikkokalastukseen liittyen. Ilman, että se olisi johtanut mihinkään.

Emme voi syyttää edes EU-direktiiviä. Hiljattain Ruotsin Länsipohjan lääninhallitus päätti myöntää luvan 150 merimetson suojelumetsästykselle Uumajassa ja Nordmalingissa. Siellä päätöksen aikaansaamiseen meni vain kaksi viikkoa. Perusteena oli, että suojelumetsästys on paras ratkaisu merimetson ammattikalastukselle aiheuttamiin ongelmiin.

Suomen puolella Pohjanmaalla vastaavan päätöksen käsittelyyn voi mennä yli vuosi. Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 tekemän ennakkotapauksen mukaisesti Helsingissä sijaitsevaa Luonnonvarakeskusta tulee kuulla jokaisessa tapauksessa, mikä pidentää käsittelyaikoja.

Koko tämä farssi samaan aikaan kuin merimetso-kanta jatkaa kasvuaan. Eli ongelman annetaan kasvaa. 12 vuotta sitten meillä oli noin 3 000 pesivää paria. Viime vuonna parien määrä oli jo yli 25 000. Tänä vuonna on olemassa vaara, että merimetsojen kokonaismäärä ylittää 130 000 yksilöä.

EU:ssa suojellaan merimetsoa ja sen alalajeja direktiivillä marraskuulta 2009 (lintudirektiivi). Alalaji Sinensiksen suojelun varjolla vaikuttaa siltä, että luonnon monimuotoisuus on unohdettu kokonaan muiden lajien osalta. On nimittäin olemassa mahdollisuus tehdä poikkeuksia. Huolimatta komission ohjeistuksista koskien lintudirektiivin 9 artiklan mukaisia poikkeuksia, on ehtoja tulkittu eri tavoin eri jäsenmaissa. Tämä on johtanut oikeudelliseen epäselvyyteen ja epäjohdonmukaisuuteen.

Suomessa merimetsokannan ongelmat odottavat yhä kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Se, että Suomi tulkitsee lintudirektiiviä kaikkein tiukummin koko Euroopassa, on huomionpistävää.

Vastauksessaan komissionääri Karmenu Vella vastaa Nils Torvaldsin kirjalliseen kysymykseen koskien merimetson siirtämistä lintudirektiivin toiseen liitteeseen näin: ”Koska jäsenvaltiot jo voivat käyttää poikkeusmahdollisuuksia merimetsojen ja kalastuksen välisten ongelmien käsittelemiseksi, ei ole mitään syytä sisällyttää merimetsoja lintudirektiivin II-liitteeseen. Merimetsojen ja kalastuksen väliset konfliktit selvitellään parhaiten tekemällä poikkeuksia direktiiviin. Komissio rohkaisee jäsenvaltioita käyttämään tätä direktiivin sallimaa mahdollisuutta joustoon.”

Tätä poikkeusta direktiivistä, jota niin Tanska kuin Ruotsikin vaikuttaa pystyvän käyttämään. Me noudatamme samoja EU-lakeja ja direktiivejä kuin naapurimaamme. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on todennut, että pelottelutaktiikka on paras toimenpide. Mielestäni se ei toimi. Pitkällä tähtäimellä ei ole mitään hyötyä, että merimetsoja säikytetään siirtymään paikasta toiseen. Se siirtää vain ongelman uuteen paikkaan ja merimetsot hakeutuvat sinne, missä on hyvät kalavedet.

Tällä taktiikalla vain tuhlataan aikaa samalla kuin ongelma kasvaa. Nyt tiedämme mitä on tapahtunut. Merimetsot muuttavat pohjoisemmaksi ja laskeutuvat uuteen paikkaan.

Paras tapa vähentää kantaa on suojelumetsästys ja munien merkitseminen ja öljyäminen. Tämä edellyttää sitä, että viranomaiset ratkaisevat ongelman niiden mahdollisuuksien pohjalta mitä direktiivipoikkeukset sallivat. Viranomaisethan ovat palkattu kansalaisten palvelemiseen. Ongelmien ratkaisijoiksi niiden luomisen sijaan.

Mitä tehdä kun poliittinen koti palaa?

“Poliittinen kotini paloi maahan ” Näin sanoi moni, joka päätti jättää poliittisen kotinsa Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen.
Kun kotia rakennetaan tarvitaan sekä arkkitehtia, rakentaja että isäntää. Perussuomalaisten kotirakennuksessa ulkoministeri Soini on toiminut kaikissa näissä rooleissa. Tätä kotia on 20 vuoden aikana laajennettu useampaan otteeseen. Kodin arkkitethti, rakentaja ja isäntä on neljän vuoden välein kutsunut kotijuhliin. Tähän kotiin on liittynyt uusia perheenjäseniä. Kotibileitä on pidetty ja välillä meno muuttui hurjaksi.

Kysyn arvoisat ministerit, teiltä, joidenka koti on nyt palannut: ettekö missään vaiheessa huomanneet, että palohälyyttimet olivat jo kauan soineet? Ettekö missään vaiheessa pohtineet asentaa palo-ovia, ennen kuin tulipalo lopulta leviää ja tuhoaa poliittisen kotinne? Ja kävikö missään vaiheessa mielessä, että olisi kannattanut asentaa turvalukkoja, ennen kuin vastarintaliikkeen murtovarkaat ryöstävät kotinne?

Hallituskriisistä ratkaisuun?

Kolme viikkoa ennen perussuomalaisten puoluekokousta alkoi vaikuttaa siltä, että Halla-aho voittaa puheenjohtajavaalin. Tästä seurasi huhumylly. Kollegat puhuivat käytävillä vaihtoehtoisesta strategiasta. Hallitus hajoaa ja mukaan otettaisiin RKP ja KD. Aluksi pidin tätä vitsinä. Useamman toimittajan esitettyä kysymyksiä siitä miten suhtaudumme asiaan, aloin ajatella, että joko huhuille vaihtoehtoisesta strategiasta on katetta tai sitten joku halusi provosoida meitä. Päätin suhtautua asiaan rauhallisesti. Pääministeri ei nimittäin ollut esittänyt minkäänlaista virallista tiedustelua hallitusyhteistyöstä meille.
Puheenjohtajavaalin ratkettu lauantaina ja sen jälkeen, kun RKP oli julkisuudessa ilmoittaneet olevansa valmiita neuvotteluihin, minua lähestyttiin puolueen sisältä ja toivottiin, että myös kristillisdemokraattien tulisi viestiä samalla tavalla. Päätin odottaa rauhassa monesta eri syystä. Timo Soinin kommentoi lauantaina, että hän aikoo jatkaa ulkoministerinä. Tämä vahvisti epäilyksiäni siitä, että on olemassa toinen suunnitelma. Toinen syy oli hiljaisuus pääministeripuolueen suunnalta. Kukaan ei ottanut meihin yhteyttä, vaikka useat mediat kertoivat, että KD ja RKP ovat mahdollisia uusia hallituskumppaneita. KD on valmis kantamaan vastuuta, mikäli kansakunnan etu sitä vaatii. Mahdollinen hallitukseen osallistuminen on kuitenkin mahdollista vain neuvotteluiden jälkeen. Olisimme tietysti vaatineet muutoksia useissa eri kysymyksissä, kuten mm. alkoholilaki ja sote-uudistus.

Kuvio hallituskriisissä muistuttaa vajaan kahden vuoden aikaista tilannetta, kun RKP:tä ja KD:ta käytettiin pelinappuloina keskustan ja kokoomuksen riidellessä sote-ratkaisuista. En halunnut, että eduskuntaryhmämme olisi joutunut samanlaiseen tilanteeseen kuin silloin.

Sunnuntai-iltana pääministeri soitti kaikille oppositiojohtajille ja antoi tilannekatsauksen. Tässäkään vaiheessa ei ollut puheita tunnustelukierroksesta. Tiistai-aamuna pidimme varmuuden vuoksi ylimääräisen ryhmäkokouksen. Päätimme kuitenkin, ettemme tee yhtään mitään, ennen kuin kuulemme pääministeriä samana iltana ja mikäli hallitustunnustelut alkavat. Illalla saimme lisätietoa Kesärannassa. Keskusta ja kokoomus jatkavat hallitustyötä yhdessä 20 aikaisemman perussuomalaisen kanssa. Käytännöllinen ratkaisu kriisiin. Lyhyellä tähtäimellä ratkaisu antaa jatkuvuutta päätöksentekoon ja tämän pitäisi tukea talouskasvua, mikä vihdoin on lähtenyt käyntiin. Kysymys kuulukin, mikä hinta tälle manööverille tulee. Arvelisin, että kokoomus, joka hallituskumppaneista on ilmaisut eniten tyytymättömyyttä ratkaisuun, tulee hyödyntämään tilanteen täysimääräisesti. Sille, että ryhmä jossa on vain 20 kansanedustajaa saa säilyttää viisi ministerinpaikkaa, on oma hintansa. Arvaan, että keskusta joutuu maksamaan hyväksymällä alkoholilainsäädännön liberalisoinnin. Toinen hintalappu isketään mahdollisesti sote-uudistukseen. Tulevaisuudessa tulee vielä kolmas hintalappu eteen. Puoli miljoonaa äänestäjää antoi äänensä Soinin puolueelle, perussuomalaisille. Heidän täytyy tuntea itsensä täydellisesti petetyiksi. Ja tämä johtaa kasvavaan vastenmielisyyteen politiikkaa kohtaan.

KD:n historiallisen hyvä vaalitulos

Kristillisdemokraatit tekivät historiallisen hyvän kuntavaalituloksen. Valtakunnallisesti ja erityisesti Vaasan vaalipiirissä. Tarkastuslaskennan jälkeen saimme vaaleissa 105 551 ääntä (kasvua + 12 294 kuntavaaleista 2012) ja 4,1 %:n kannatuksen (+ 0,4 %) sekä 316 valtuustopaikkaa (+16 paikkaa). Vaalituloksessa merkittävää on, että KD sai näissä kuntavaaleissa enemmän ääniä kuin edellisissä eduskuntavaaleissa 2015 (105 134 ääntä), vaikka puolueella ei ollut ehdokkaita 75 kunnassa. Tämä kertoo vielä paremmin kannatuksen kasvusta.

Toinen ilon aihe on valtuustopaikkojen lisäys, sillä KD:n lisäksi ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto pystyivät kasvattamaan valtuustopaikkojen lukumäärää. Valtuustojen kokojen pieneneminen yhdistettynä suhteelliseen vaalitapaan ja vaalitulokseen, aiheutti monille puolueille satojen paikkojen menetyksiä.
Vaasan vaalipiirissä kristillisdemokraatit saivat suurimman äänisaaliin puolueen historiassa. KD sai yli 1000 ääntä enemmän verrattuna neljän vuoden takaisiin vaaleihin. Yhteensä lähes 15 000 ääntä. Tämä tulos oli yli 600 ääntä parempi kuin vanha ennätys vuoden 2008 kuntavaaleista. Ennätystulos lisäsi KD:n valtuustopaikkojen määrää kahdella. Tämä on huomionarvoinen tulos, kun otetaan huomioon, että samaan aikaan vaalipiirissä on ollut kuntaliitoksia ja myös valtuustopaikkoja on vähennetty monessa kunnassa. Tämä nähtiin selvästi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien tuloksissa. Nämä puolueet menettivät yli 100 valtuustopaikkaa Vaasan vaalipiirissä.
Huolimatta menestyksestä ja kasvaneesta kannatuksesta ja lisäpaikoista, menimme myös taaksepäin tietyillä paikkakunnilla. Tappiot tulivat Vaasan alueella ja ruotsinkielisissä rannikkokunnissa Pohjanmaan eteläisissä osissa. Taustalla olevat syyt tähän liittyvät toisaalta ehdokasasetteluun, toisaalta päivystyskysymykseen. Vaikka KD on eduskunnassa puhunut ja äänestänyt Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen puolesta, emme olleet riittävän näkyvästi esillä tässä asiassa.
Tuleva valtuustokausi tulee olemaan haasteellinen. Sote-uudistus ei ole vielä maalissa. Tullaan tarvitsemaan suuria ponnistuksia valtakunnan tasolla ja paikallisesti. Vaalituloksen julkistamisen jälkeen tunsin henkilökohtaisesti helpotusta. KD:n vaalimenestys osoittaa, että monet äänestäjät arvostavat harjoittamaamme rakentavaa oppositiopolitiikkaa.

KD eduskuntaryhmä sanoo EI aktiivisen kuolinavun laillistamiselle

Viime viikon torstaina käytiin lähetekeskustelu koskien eutanasian laillistamista tavoittelevaa kansalaisaloitetta. Työmatkan takia jouduin seuraamaan keskustelua median välityksellä. Aktiivinen kuolinapu tarkoittaa sitä, että aktiivisella toimella tarkoituksella nopeutetaan kuolemaa verrattuna perustilanteeseen, eli vammaan tai sairauteen. Tavallisimmin tämä tehdään antamalla suuria annoksia morfiinia, barbituraatteja tai niin kutsutulla cocktail-annoksella.
Tärkeimpänä perusteluna aktiivisen kuolinavun laillistamiselle, sen puoltajat toivat esiin yksilön oikeuden valita, sekä ”oikeuden hyvään kuolemaan”. Ruotsalaisen Etiikan- ja vastuuneuvoston mukaan kuolinavun laillistaminen voi johtaa siihen, että tiettyjä potilaita painostetaan itsemurhaan. Vammaisten valtakunnallinen järjestö on samoin painottanut, että kuolinapu vähentää ihmisarvoa.

Kristillisen ihmiskäsityksen lähtökohta on se, että kaikki elämä on loukkaamatonta. Aktiivisen kuolinavun laillistaminen olisi ristiriidassa lääkärikunnan eettisten ohjeiden kanssa. Enemmistö lääkärikunnasta vastustaa eutanasiaa. Lääkärit pyrkivät omassa ammatinharjoittamisessaan palvelemaan kanssaihmisiä, hoitaa ja edistää terveyttä, ennaltaehkäistä sairauksia sekä parantaa sairaita ja lievittää kipuja.

Eutanasian laillistamisen myötä lääkintähuolto joutuisi tekemään päätöksiä ihmisen elämän lyhentämiseksi. Itse en halua olla mukana tällaisessa kehityksessä. Kipu ja suru ovat osa elämää. Terveydenhoidossa pystytään tänä päivänä, modernin lääketieteen ja kipua lievittävien lääkkeiden avulla, tarjoamaan arvokkaan hoidon elämän loppuhetkillä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jakaa näkemykseni. Lännen Median kyselyn mukaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on ainoa eduskuntaryhmä, joka yksimielisesti vastustaa eutanasian laillistamista.

Eduskuntaryhmämme on jättänyt lakialoitteen, mikä tähtää saattohoidon parantamiseen elämän loppuvaiheessa. Lääkäritaustan omaava Päivi Räsänen näkee, että eutanasiakysymys on niin keskeinen kysymys ihmisen oikeudesta elämään, että kansalaisaloite tulisi lähettää perusteelliseen käsittelyyn perustuslakivaliokuntaan ja lakivaliokuntaan.

Avioliiton säilyttäminen sai kansanedustajilta tylyn kohtelun

Aito avioliitto -kansalaisaloite keräsi yli 100 000 nimeä, mutta sai eduskunnalta tylyn kohtelun. Lakivaliokunta päätyi kielteiseen mietintöön kokoomuksen, keskustan sekä vasemmistopuolueiden edustajien äänillä ja eduskunnan täysistunnossa aloitteen kannalle asettui perjantain äänestyksessä vain 48 edustajaa. Ensi viikolla äänestetään vielä lausumista, joissa kansalaisten huolet toivottavasti saavat edes hiukan ymmärrystä edustajiltaan.

Aloite tahtoi säilyttää avioliiton aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona, jossa molemmat sukupuolet ovat tasaveroisesti edustettuina. Juuri tämä liitto on ainutlaatuinen monenlaisten ihmissuhteiden joukossa, sillä se ainoastaan turvaa yhteiskunnan jatkuvuuden.

Avioliitto on perusteltua säilyttää erillisenä instituutiona. Perinteisen käsityksen mukaan avioliitossa ei ole kyse ainoastaan kahden ihmisen välisestä sitoutumisesta, vaan koko yhteiskuntarakenteen kannalta keskeisestä perusyksiköstä: perhe ja suku rakentuvat naisen ja miehen välisen avioliiton pohjalle. Sukupuolineutraalin avioliittolain myötä käsitteet sotketaan ja avioliiton merkitys kaventuu yhdeksi ihmissuhteeksi muiden rinnalla.

Edellinen lakivaliokunta, jonka jäsen itse olin, päätyi kaksi vuotta sitten säilyttämään avioliittoinstituution, mutta eduskunta äänesti lopulta toisin. Jo tuolloin valiokunta totesi, ettei avioliiton määritteleminen naisen ja miehen väliseksi ole vastoin perustuslakia eikä Euroopan ihmisoikeussopimusta. Se ei riko perusoikeuksia eikä ihmisoikeuksia vastaan. Parisuhteen sääntely kuuluu kansalliseen harkintavaltaan ja avioliiton sekä rekisteröidyn parisuhteen asettamiselle eri asemaan on erityiset perusteet.

Edellinen lakivaliokunta kiinnitti erityistä huomiota lasten oikeuksiin sukupuolineutraalin avioliittolain valmistelussa. Valiokunta edellytti, että suurten perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten valmistelun yhteydessä pitäisi aina toteuttaa lapsivaikutusten arviointi. Vaatimus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen: lapsen edun pitää olla ensisijainen kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantulo koskee mitä suuremmassa määrin lapsia, mutta heitä ei ole huomioitu. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama nykyhallitus toi yksimielisesti eduskuntaan sukupuolineutraalin avioliittolain täydennyslait, mukaan lukien adoptiolain, ja jälleen kerran vailla lapsivaikutusten arviointia. Miksi tällainen kiire?

Myös lupaukset siitä, että kirkko saa itsenäisesti päättää vihkimiskäytännöistään unohdettiin jo ennen kuin laki tuli edes voimaan. Lainsäädännöllisesti kirkon tilanne on jätetty nyt niin sekavaksi, että käytännössä yksittäiset pastorit voivat tehdä mitä lystäävät. Nyt on kiire korjata nämä lainsäädännön puutteet. Äänestyskäyttäytyminen eduskuntaryhmittäin:

Aitoa avioliittoa vastaan: 26 kesk, 3 ps, 31 kok, 31 sd, 13 vihr, 11 vas, 6 rkp, 0 kd.

Aidon avioliiton puolesta: 13 kesk, 28 ps, 1 kok, 1 sd, 0 vihr, 0 vas, 0 rkp, 5 kd.

Tyhjiä: 2 kesk.

Poissa: 8 kesk, 5 ps, 5 kok, 4 sd, 2 vihr, 1 vas, 4 rkp, 0 kd.

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=9&vuosi=2017

Vene- ja moottoripyörävero olisivat kannattamattomia kaikkien kannalta

Hallitus on piakkoin tuomassa lakiesitykset veneiden ja moottoripyörien verosta eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen ehdotusten toteutuminen olisi kannattamaton päätös kaikkien kannalta.

Nämä verot
– eivät toisi niitä verotulovaikutuksia, joita hallitus toivoo ja on laskenut saavansa.
– vaikuttaisivat työllisyyteen kielteisesti, koska sekä veneala että moottoripyöriä koskeva liiketoiminta työllistävät tuhansittain ihmisiä.
– olisivat epäoikeudenmukaisia suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. Sekä veneiden että moottoripyörien käyttäjät maksavat polttoaineveroa ja arvonlisäveroa.
– vaikuttaisivat haitallisesti sekä palvelu- että matkailuyrityksiin.
– loisivat lisää byrokratiaa.

Veneily ja moottoripyöräily ovat monille suomalaisille tärkeitä harrastuksia. Siksi tulen osaltani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa toimimaan sen puolesta, ettei näitä uusia verotustapoja veneille ja moottoripyörille hyväksyttäisi.

Näpit irti osinkoverotuksesta. Yritysverotusta on kehitettävä kannustavaan suuntaan

En hyväksy yritysverotusta kehittämään asetetun työryhmän johtopäätöstä, että Suomen yritysverotus ei kaipaa muutoksia. Työryhmän mukaan Suomen järjestelmä on jo nyt riittävän kilpailukykyinen. Samaan hengenvetoon työryhmä olisi silti esittämässä muutoksia osinkoverotukseen ja ansiotulojen verotukseen.
Ihmettelen, mikä oikein on tällainen työryhmä, joka toteaa, että mitään ei tarvitse tehdä. Onko maailma tullut valmiiksi? Kun yrittäjiltä kysytään, näin ei todellakaan ole.
Valtiovarainministeriön verotyöryhmän mukaan nykyinen osinkoverotus ei kannusta kasvuun. Aivan käsittämätön väite. Nykyisellä mallilla lievennetään osakeyhtiöiden kahdenkertaista verotusta. Se myös kannustaa pk-yrityksiä vahvistamaan omavaraisuuttaan. Siksi osinkoverotukseen ehdotettuja kiristyksiä ei pidä missään nimessä toteuttaa.
Työryhmän näkemykset ovat minulle suuri pettymys. KD:n ajamat työllisyyttä ja kasvua lisäävät verokannustimet eivät näytä tämän hallituksen aikana nyt etenevän. Herää kysymys, onko työryhmän kokoonpano kohdallaan ja onko siellä ollut riittävästi asiantuntemusta.
Valtiovarainministeriön tiedote kertoo, että työryhmän mukaan yritysten verotettavan tulon laskentasäännöksiin ei kaipaa muutoksia. Raportissa suhtaudutaan kielteisesti Ruotsissa ja Virossa käytössä oleviin verokannustimiin. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen sekä tuloksentasausvarauksen tai investointivarauksen käyttöönottoon työryhmä suhtautuu kielteisesti.
Verokannustimilla voidaan vahvistaa pienten osakeyhtiöiden kestävyyttä talouskriiseissä sekä lisätä investointihalukkuutta talouskriisien jälkeen. Nämä toimenpiteet auttavat kansantaloutta toipumaan matalasuhdanteista ja työllisyyttä nousuun. Mielestäni juuri nyt on oikea aika näille uudistuksille.

Vanha isäni kysyi minulta: kuule poika, mitä sinä oikein puuhailet?

Tämän vuoden valtiopäivät avattiin torstaina Finlandia-talossa. Presidentti ja puhemies käsittelivät molemmat puheissaan viime syksyn poliittista keskustelukulttuuria. Se oli varmasti tarpeen, kun ottaa huomioon ajojahdin, jonka kohteeksi mm. pääministeri joutui koskien Terrafame päätöstä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa keskustelu on karannut käsistä. Presidentti huomioi ilmiön omassa puheessaan. Niinistö sanoi mm. että sosiaalinen media, kuten perinteinen media elää hetkessä, me kaikki elämme hetkessä, joka muuttuu heti seuraavan uutisen myötä.
Kun itse ennen joulunpyhiä seurasin uutisvirtaa, joinain päivinä tunnista tuntiin, panin merkille, kuinka aamulla julkaistu virheellinen uutinen korjattiin myöhemmin päivän aikana. Kuitenkin aamulla julkaistu puolitotuus jäi elämään useimmissa medioissa ja se jäi myös yleiseksi käsitykseksi ihmisten parissa. Ihmettelen ja olen pettynyt siihen, että myös mediat myötävaikuttavat verkkovihan syntyyn, sallimalla anonyymin kommentointimahdollisuuden, mikä ei ole tästä maailmasta.

Opposition edustajina meillä on oikeus ja velvollisuus haastaa hallitus ja ministerit silloin kun olemme eri mieltä. On myös selvää, että medialla on tärkeä rooli vallanpitäjien toimien tarkastelussa. Samalla meillä oppositiopolitiikoilla on median tavoin suuri vastuu siitä, mihin suuntaan kansan mielipide kehittyy. Rakennammeko sitä vai revimmekö alas.

Presidentti Niinistö antoi hyvän neuvon. Meidän, jotka edustamme kansaa, tulee pitää pää kylmänä, välillä malttaa mielemme hetkeksi ja tarkastella kokonaisuutta. Meidän tulee näyttää, että arvostamme työtämme mutta samalla arvostamme myös niiden työtä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin me. Tämä antaa suomalaisille tunteen vakaudesta.

Minäkin syyllistyin ylilyönteihin, kun aloittelin politiikassa. Kymmenisen vuotta sitten sain todella kovan opetuksen. Lähdin mukaan keskusteluun, joka velloi silloisen pääministeri Vanhasen ympärillä. Häntä syytettiin lahjusten vastaanottamisesta omakotitalonsa rakentamisen yhteydessä. Nyt jo edesmennyt isäni oli lukenut kirjoitukseni. Aikaisin aamulla hän soitti minulle ja kysyi; kuule poika, mitä sinä oikein puuhailet? Ensinnäkin, hän sanoi, sinun ei tule koskaan mennä henkilökohtaisuuksiin. Toiseksi sinun pitää ottaa selvää faktoista ennen kuin kirjoitat mitään. Tämä palaute oli tärkeä opetus minulle. Myöhemmin selvisi, ettei Vanhasta kohtaan esitetyille syytöksille ollut mitään todisteita. Tämän tapauksen jälkeen olen yrittänyt muistaa opetuksen, jonka sain tuolloin lähes 90-vuotiaalta isältäni.

Puhemies Lohelan sanat valtiopäivien avauksessa ovat tutkiskelun arvoiset. Hän kehotti meitä huomioimaan ja olemaan kohteliaita ihmisille – vanhoille ja nuorille, köyhille ja rikkaille. Aito rakastettavuus syntyy hyvästä sydämestä, joka unohtaa itsensä ja ajattelee vain, miten tehdä kanssaihmisten elämän helpommaksi. Sellainen sydän ei tee eroa ihmisten välillä. Tämä sopii hyvin ohjenuoraksi meille kaikille suomalaisille.