image

Venevero meren pohjaan

Hallitus ehdottaa uutta vuotuista ajoneuvoveroa rekisteröidyille veneille ja moottoriajoneuvoille. Valtionvarainministeriön mukaan vero toisi valtiolle noin 50 miljoonaa euroa. Perustelut veneveron käyttöönotolle ovat riittämättömiä ja se johtaisi epäoikeudenmukaisuuksiin.

Ensinnäkään ei tule perustaa uutta veromuotoa, joka on lähtöisin Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin argumentista: hän iloitsi tästä uudesta verosta, jonka ”herrojen huvikuunarit” toisivat. Ei tule luoda veroja, joka pohjautuvat kateudelle tai edistävät sitä.

Verotuksen ensisijaisena tarkoituksena on on kerätä varoja yhteiskunnallisten peruspalveluiden rahoittamiseksi. Verotusta voi tosin käyttää useisiin muihinkin tarkoituksiin, jotka lainsäätäjät katsovat tarkoituksenmukaisiksi. Verotuksen keinoja voidaan käyttää esimerkiksi osana aluepolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa, veroilla pyritään vaikuttamaan kansanterveyteen ja perheiden toimeentuloon.

Verotuksen tulee aina olla sekä tehokasta että oikeudenmukaista. Tässä kohtaa hallituksen arvio kaikista eniten harhaileekin. Trafin venerekisteri on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, ettei veneveroa saataisi toimimaan tehokkaasti eikä oikeudenmukaisesti. Venerekisterin saaminen yhtenäiseksi ja eheäksi maksaisi paljon aikaa ja rahaa. On suorastaan mahdotonta saada veneveroa toimimaan oikeudenmukaisella tavalla. Tästä syystä kyseenalaistan koko päätöksen tehokkuuden ja järkevyyden.

Suomessa on useita erityyppisiä veneenomistajia. Osa käyttää veneitä ammattikäytössä. Saaristossa asuville ne ovat välttämättömiä kulkuvälineitä. Suurin osa veneenomistajista käyttää venettä pääosin vain virkistyskäyttöön.

Veneily on hieno harrastus joka edesauttaa kansanterveyttä. Päinvastoin mitä muihin kulkuvälineisiin tulee, veneily ei vaadi suuria investointeja infrastruktuuriin.

Autojen ajoneuvoveroa voidaan perustella muun muassa teiden rakentamisen ja ylläpidon kautta. Toisin kuin autoilijat, veneenomistajat vastaavat itse suurimmista infrakustannuksistaan, kuten esimerkiksi omien venesatamien rakentamisesta.

Viimeisimpänä – muttei vähäisimpänä – veneteollisuus työllistää Suomessa 3500 henkilöä. Veneteollisuuden liikevaihdosta 125 miljoonaa menee vientiin. Veneteollisuuden yritykset ja niiden henkilökunta luovat jo nyt miljoonia euroja verovaroja. Valtio kerää jo valmiiksi paljon verotuottoja veneenomistajilta. Veneily on ollut jo rankasti verotettu siitä lähtien kun kevyt polttoöljy kiellettiin.

Kristillisdemokraateilla on tapana noudattaa sellaista periaatetta, että verotetaan ankarammin sellaista toimintaa tai varoja, jotka ovat haitallisia yksilöille tai yhteiskunnalle ja kevyemmin niitä, mistä on puolestaan hyötyä molemmille. Kun tarkastelen veneveroa tästä näkökulmasta, ajattelen että yhteiskunnalle on enemmän hyötyä siitä, kun ihmiset harrastavat aktiivista veneily- ja saaristoelämää. Tätä aion painottaa, kun asia tulee eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaoston käsittelyyn.

image

On syytä tarkistaa kuinka terrorismia rahoitetaan

Kulunut kesä on useimmille suomalaisille merkinnyt enimmäkseen lomailua, lepoa, hyvää ruokaa ja ystävien seuraa. Kukaan ei ole kuitenkaan voinut välttyä ikäviltä uutisilta maailmalta.

Totuttuamme toistuviin uutisiin terrori-iskuista Syyriassa, Irakissa ja Israelissa, on terrori nyt saapunut Euroopan kaduille ja toreille. Jokainen ihmiselämä on ilman muuta yhtä arvokas. On kuitenkin selvää, että lomaansa viettävä suomalainen kokee Brysselin, Nizzan, Istanbulin ja Münchenin iskut konkreettisemmin kuin vastaavat iskut Mosulissa, Aleppossa tai Damaskoksessa.

Sama äärimmäinen väkivaltaideologia, jota vastaan esimerkiksi Israel on joutunut puolustautumaan koko itsenäisyytensä ajan, on perustana sille terrorismille, joka nyt kohdistuu eurooppalaisia vastaan. Myös Suomen täytyy valmistautua puolustautumaan terroristeja vastaan, joilla on sama ideologia kuin esimerkiksi Hamasilla.

12 000 terrorirakettia on laukaistu Israeliin vuosikymmenen ajan. Yli kolme miljoona ihmistä – 40 prosenttia Israelin väestöstä – elää jatkuvasti terroriuhan alla ilman mahdollisuutta normaaliin elämään. Tämä siitä huolimatta, että Israel vetäytyi Gazasta jo vuonna 2005.

Medioissa kuullaan harvoin siitä rasistisesta väkivaltaideologiasta, joka on nyt vallassa Gazassa ja alituisesta ja päivittäisestä kiihottamisesta juutalaisten ja israelilaisten murhiin. Suurin uhri Hamasin veriselle hallinnolle on gazalaiset itse – heille Hamasin valta on merkinnyt väkivaltaa, köyhyyttä ja toivottomuutta. Länsirannalta käsin hallitseva presidentti Abbas edustaa käytännössä vain puolta palestiinalaisista, eikä ole yhdeksän vuoden valtakautensa aikana onnistunut astumaan jalallaankaan Gazaan.

Kun ottaa huomioon alati kasvava globaalin terrorismin uhka, joutuu välillä hämmästymään länsivaltojen sinisilmäisestä suhtautumisesta Lähi-idän ongelmiin. 15 kesäkuuta Israelin poliisi pidätti Mohammed El-Halabin, joka toimii kansainvälisen avustusjärjestö Worl Visionin johtajana Gazassa. Israel oli pidemmän aikaa pitänyt silmällä El-Halabia, jota epäiltiin merkittävästä yhteistyöstä palestiinalaisen terrorijärjestö Hamasin kanssa. Syksyn aikana epäilyille saatiin vahvistus: El-Halabi on tunnustanut olleensa Hamasin jäsen yli 20 vuotta ja että terroristijärjestö antoi hänelle vuonna 2005 tehtäväksi soluttautua World Visioniin. Hän eteni nopeasti järjestön sisällä päästen lopulta sen korkeimmaksi johtajaksi Gazassa. Tämä korkea asema tarkoitti sitä, että hän kontrolloi organisaation kymmenien miljoonien vuotuista budjettia. El-Halabin itsensä mukaan lähes 60 prosenttia World Visionin varoista päätyi suoraan Hamasin aseelliselle siivelle, joka käytti rahat asehankintoihin sekä Israelin ja Gazan rajalla olevien hyökkäystunneleiden kaivamiseen.

Tiistaina julkaistiin toinenkin tapaus Hamasin soluttautumisesta avustusjärjestöihin, kun YK-järjestö UNDP:n henkilöstöön kuuluvaa Waheed Borshia vastaan nostettiin syytteet. Borsh pidätettiin 16 kesäkuuta ja on kuulusteluissa tunnustanut käyttäneensä hyväksi asemaansa UNDP:ssä antaakseen materiaalista ja sotilaallista tukea Hamasille.

Länsimailla on syytä tunnistaa totuus Lähi-idän problematiikassa ja tarkastella minne meidän verovarat päätyvät. Se koskee tukia, jotka maksetaan EU:n, YK:n tai avustusjärjestöjen kautta. Muuten meillä tulee vaikeuksia puolustautua terrorismia vastaan myös kotikentällä.

Peter-Ostman-traktorimarssi-1024x765

Maanviljelijät tarvitsevat tuet heti!

Hallituksen tartuttava toimeen maatalouden kriisin hoidossa

Välikysymyskeskustelussa maataloudesta nousi selvästi esille, että kaikilla eduskuntapuolueilla on yhteinen näkemys kriisin vakavuudesta. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin välittömiä toimenpiteitä maatalousyrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Kaikissa eduskuntapuolueissa oli edustajia, jotka näkevät maatalouden tärkeänä osana Suomen tulevaisuutta. Huoltovarmuusnäkökulma ja puhtaan kotimaisen ruoan saanti oli selvästi tärkeitä eduskunnalle.

Hallitus totesi välikysymysvastauksessaan siihen, että se on tuomassa maatalouden kriisipaketin syksyllä kunhan saavat tietää miten EU suhtautuu siihen. Odottaminen ja asian vatvominen ei auta maatalousyrittäjiä. Mikäli kriisipaketti annetaan vasta lisätalousarvion yhteydessä lokakuussa tarkoittaa se käytännössä sitä, että lisätuet ovat maatalousyrittäjillä vasta ensi kevään loppupuolella. Nyt tarvitaan nopeampia toimenpiteitä.

Ehdotan seuraavia kolmea toimenpidettä maatalouden akuutin kriisin hoitamiseksi.

Ensimmäisenä hallituksen tulisi valmistella seuraava lisätalousarvio niin, että se voidaan antaa välittömästi eduskunnan syysistuntokauden alussa. Lisätalousarviossa annettaisiin maa- ja metsätalousministeri Tiilikaisen aiemmin esittämä maatalouden kriisipaketti sekä määrärahoja mahdollisiin muihin lisätoimiin maatalouden kriisin helpottamaksi.

Toiseksi hallituksen tulisi koota parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan toimenpidesuunnitelmaa maatalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Parlamentaarisen ryhmän tulisi ottaa kantaa lyhyen aikavälin toimiin mutta samalla pohtia miten suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta voitaisiin pidemmällä aikavälillä kehittää. Maatalous on maallemme niin tärkeä elinkeino, että sen tulevaisuuden suunnasta tulee päättää parlamentaarisesti.

Kolmanneksi maatalousyrittäjille tulee luoda kriisitukiverkosto, joka auttaisi vaikeuksiin ajautuneita maanviljelijöitä. Maatalousyrittäjä, jonka voimavarat eivät enää riitä hoitamaan pakollisia paperitöitä, joutuu nopeasti vaikeuksiin verottajan ja tukiviranomaisten kanssa. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan verkosto, joka tarjoaa apua, tukea ja neuvoja silloin kuin sitä tarvitaan. Kriisitukiverkosto pitäisi toteuttaa yhteistyössä MTK:n, maa- ja metsätalousministeriön, verohallinnon, Ely-keskusten sekä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Vain välittömillä ja oikein kohdennetuilla toimilla suomalainen maatalous voidaan saada ulos akuutista kriisistä ja luoda tulevaisuuden uskoa epätoivon sijaan.

Nelosolut ruokakaupassa ei ole Suomen pelastus

Ennen eduskuntavaaleja kansalaisilla oli suuria odotuksia sen suhteen, että Suomi saataisiin kuntoon. Tämä toteutuisi päättäjiä vaihtamalla. Haluttiin hallitus, joka tekisi päätöksiä nopeassa tahdissa ja tekee päätöksiä asioista, jotka oli jätetty tekemättä. Lista tehtävistä oli pitkä. Kilpailukyky piti saada kuntoon. Byrokratiaa piti karsia. Sote-uudistus piti saattaa maaliin. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja tavoittelemisen arvoisia.

Hallitus on nyt ollut vallassa vuoden. Monta palloa on vielä ilmassa. Sote-uudistus ei ole vieläkään valmis ja elinkeinoelämä odottaa kärsimättömänä, että yhteiskuntasopimus tuo luvatun parannuksen kilpailukykyyn. Vuosikymmenten ajan useat hallitukset ovat ottaneet käyttöön lakeja ja sääntöjä, jotka ovat vaikeuttaneet yritysten ja yksityishenkilöiden arkea. Kansalaiset ja varsinkin elinkeinoelämä odottaa byrokratian karsimista.

Puolustan useita niitä toimenpiteitä, joita hallitus yrittää viedä läpi. Minulta ei kuitenkaan löydy ymmärrystä viimeisimmälle esitykselle, jota mainostetaan osana normien purkutalkoita. Tarkoitan hallituksen uusia alkoholipoliittisia linjauksia.

Mitä mieltä ollaan seuraavista ehdotuksista? Nelosolutta saadaan tästä lähtien myydä ruokakaupoissa. Vahvempia lonkeroita voidaan myös myydä ruokakaupoissa. Alkojen aukioloaikoja pidennetään kello 21:een nykyisen kello 20 sijaan. Kaikki anniskeluluvan omaavat ravintolat saavat myydä alkoholia kello neljään aamulla. 16-vuotiaat saavat tarjoilla alkoholia vuorovastaavan valvonnassa. Alkoholin markkinointia helpotetaan. Jatkossa asiakkaat voivat ostaa useamman annoksen alkoholia kerralla. Alkoholin myynti luotolla sallitaan. Kaiken kaikkiaan nämä linjaukset johtavat lisääntyvään tarjontaan, alempiin hintoihin ja lisääntyvään juomiseen.

Olen hämmästynyt miten keskustajohtoinen hallitus taipui Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdettavaksi alkoholikysymyksessä. Koko hallitus vaikuttaa olevan alkoholiteollisuuden lobbaajien vietävissä.

Jo tällä hetkellä noin 100 000 lasta elää perheissä, joissa alkoholin väärinkäyttö aiheuttaa elinikäisen trauman lapsille. Alkoholi-, ravintola- ja päivittäistavarabisneksen taloudellisten hyötyjen sijaan tulisi ajatella lasten parasta. Joka vuosi noin 2000 henkilöä kuolee alkoholista johtuvista syistä. THL:n Pekka Puska arvioi, että nelosoluen myynti ruokakaupoissa johtaa 1000–1500 lisäsairaalakäyntiin ja 100–150 alkoholikuolemaan vuosittain. Lääkäriliitto muistuttaa, että alkoholipolitiikka vaikuttaa kaikkein eniten terveydenhoidon kustannuksiin maassamme. Alkoholista johtuvat kustannukset yhteiskunnalle aiheuttavat arvioiden mukaan 4-6 miljardin laskun veronmaksajille vuosittain.

Muissa Euroopan maissa humalajuominen on häpeällistä. Näin ei ole Suomessa. Kännipuheet ja juomisen kehuminen on täällä normi. Puoli miljoonaa suomalaista kärsii alkoholiongelmasta. On harhaluulo ajatella, että suomalaiset omaksuisivat eurooppalaisen viinikulttuurin.

Keskustan vaaliteema ennen vaaleja oli ”Suomi kuntoon”. Hallituksen alkoholipoliittiset linjaukset vievät Suomea ikävä kyllä toiseen suuntaan. Juomalla ei saada Suomea kuntoon.

Ei mitään rajaa ahneudelle

Panama-vuodon paljastama verovälttely johtuu puhtaasti ahneudesta. Globalisaatio ja pääomien nopea liikkuvuus on johtanut siihen, että osa niistä tuloista, jotka pitäisi verottaa Suomessa ja EU:ssa, on tietoisesti piilotettu ulkomaille. Useassa tapauksessa rahat on sijoitettu veroparatiiseihin. Keitä ovat nämä herrat ja rouvat? He ovat usein ihmisiä, joilla on jo kaikkea ja enemmän kuin he tarvitsevat. He ovat superrikkaita. Heillä on vahva yhteiskunnallinen asema ja he toimivat joissain maissa jopa valtionpäämiehinä. He voivat olla suvuista, jotka ovat sukupolvien ajan olleet hyväosaisia. Mutta he eivät ole tyytyväisiä. He eivät voi saada tarpeeksi. He ovat suunnitelleet ja tehneet taktisia siirtoja saaden apua verojuristeilta välttääkseen veroja, vaikka heillä todellakin olisi varaa maksaa ne. Heillä on tärkeitä luottamustehtäviä elinkeinoelämässä mutta eivät epäröi menetellä tavalla, joka syventää yhteiskunnallisia kuiluja ja heikentää yhteiskunnallista solidaarisuutta.

Niin kutsuttu verovirhe kansainvälisistä transaktioista, eli verot, jotka olisi pitänyt maksaa Suomeen, yltää Verohallinnon arvion mukaan vähintään 200-400 miljoonan euroon vuodessa. Kauhea summa. Samanaikaisesti joudumme säästämään terveydenhoidosta ja koulusta ja asettamaan yhteiskunnassa heikossa asemassa olevat ryhmät toisiaan vastaan.

Meillä ei pidä olla lakeja, asetuksia ja järjestelmiä Suomessa tai Euroopassa, jotka kannustavat verojen kiertoon. Kaikkien kansalaisten, yritysten ja järjestöjen tulee vastuullisesti maksaa veroja sen mukaisesti mitä maan demokraattisesti valittu poliittinen kokous on päättänyt. Kaikki muu on tuomittavaa.

Mikäli joku ei ole tyytyväinen niihin veroprosentteihin, jotka ovat Suomessa voimassa, ei tule olla mitään oikoteitä veronvälttelyn kautta. Jos haluaa muuttaa verotuksen tasoa, tulee se tehdä demokraattisesti pyrkimällä luomaan poliittinen enemmistö kannattamaan verokevennyksiä.

Ne miljardit eurot verotuloissa, jotka jäävät keräämättä EU-maissa joka vuosi, vastaavat vuosittaisia terveydenhuoltokustannuksia koko EU:n alueella. Ei ole mitään tolkkua siinä, että rahat, jotka kuuluisivat useammille ihmisille yhteiskunnassa, yksipuolisesti ajautuvat harvojen ihmisten lompakoihin siitä syystä, että nämä harvat tekevät kaikkensa vältelläkseen veroja.

Edellinen hallitus toimi aktiivisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisellä tasolla saadakseen veroparatiisit kuriin ja panostamalla harmaan talouden torjuntaan. Nykyinen hallitus vähensi ikävä kyllä näitä resursseja. Panama-vuoto avaa toivottavasti silmät. Poliittinen tahtotila vaikuttaa olevan sen puolella, että nyt on aika toimia. Hallituksen tehtävä on selvittää ja poistaa ne porsaanreiät mitä vielä on olemassa. Salassapidon verhot tulee repiä alas ja rehellisiä yrittäjiä, palkansaajia ja kansalaisia tulee puolustaa yksimielisesti.

Mietteitä terrori-iskujen jälkeisenä päivänä

Olen toiminut muutaman viime vuoden aikana European Christian Political Movementin puheenjohtajana. Tehtävästäni johtuen olen matkustanut Brysseliin kuukausittain. Pariisin hyökkäysten jälkeen olen huomannut kuinka sotilaiden ja poliisien määrä on lisääntynyt Brysselin lentoasemalla ja kaupungin keskustassa. Tähän tottui nopeasti. Istuessani maanantai-aamuna taksin kyydissä matkalla lentoasemalta, ajattelin hetken mahdollisia riskejä. Erityisesti siksi, että poliisi oli vain muutama päivä aiemmin pidättänyt Pariisin iskujen aivot, Salah Abdeslamin. Belgian ulkoministeri Reynders oli pidätyksen jälkeen varoittanut, että Pariisin viime marraskuun kaltaisia iskuja oli suunnitteilla.

Tiistai-aamuna minulla oli suojelusenkeli matkassani. Noin 40 minuuttia ennen iskua tein lähtöselvitystä samassa terminaalissa missä pommit räjähtivät. Finnairin kone lähti jonkun verran myöhemmin kuin sen piti mutta kuitenkin muutamaa minuuttia ennen räjähdyksiä. Sain kuulla hirvittävästä iskusta vasta laskeuduttuani Helsinkiin. Tunsin kiitollisuutta siitä, että olin varjeltunut terroriteosta mutta samalla epätoivoa lisääntyvästä väkivallasta. Olen surullinen kaikista viattomista uhreista. On vaikeaa edes kuvitella sitä tuskaa mitä uhrien omaiset kokevat.

Koska joudun työssäni matkustamaan melko paljon, en voi alkaa elämään jatkuvassa jännityksessä tai pelossa. Oli odotettavissa, että IS pyrkii iskemään Belgiassa. Eräiden arvioiden mukaan terrori-isku oli kosto Belgian tuesta Yhdysvaltojen johtamalle koalitiolle, joka on yli vuoden ajan päivittäin pommittanut IS:n tukikohtia Syyriassa ja Irakissa. Kyseessä voi olla myös kostoisku viranomaisten pidätettyä Abdeslamin.

Euroopan johtajat, poliitikot ja eri maiden turvallisuuskoneistot ovat vaikeiden haasteiden edessä. Elämme rauhattomia aikoja. Kansalaiset kokevat turvattomuutta ja se johtaa helposti raaistuneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samanaikaisesti vastakkainasettelun riksi kasvaa. Kuinka demokraattiset länsimaat voivat pysäyttää jihadistit ilman, että se johtaa lisääntyvään rasismiin?

Tarvitaan selkeyttä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ensinnäkin terrorismia ei voi yhdistää ihonväriin tai uskontoon. Ihonväri ei tee kenestäkään terroristia. Terve uskonto ei myöskään luo terrorismia. Sitä vastoin epäterve uskonto voi luoda sitä. Erityisesti jos poliittiset ja hengelliset johtajat käyttävät uskontoa hyväkseen levittääkseen vihaa ja kehotuksia väkivallan tekoon uskonnon nimissä.

Saudi-Arabia on yksi wahhabismin levittäjäjistä. Wahhabismin tulkinta islamista on lähellä salafismia. Saudi-Arabia ja muutamat muut arabimaat rahoittavat koraanikouluja, opettajia ja imaameja, jotka levittävät wahhabismin oppia. Usama bin Ladin oli salafisti. IS:n perustaja Abu Musab az-Zarqawi oli salafisti. Nykyinen IS:n johtaja Abu Bakr al-Baghdadi on salafisti.

Euroopan tulee avata selkeäsanainen keskustelu näiden maiden johtajien kanssa. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä terrorismin vastaisessa toiminnassa on kriminalisoida vihasaarnaajat, jotka vapaasti levittävät ”takfiri-oppia” vuodesta toiseen. Takfiri juontuu arabialaisesta sanasta, joka tarkoittaa uskonnollisen yhteisön jäsenen julistamista uskottomaksi – mikä oikeuttaa toisinajattelijoiden murhaamisen. Tämä wahhabismista juontuva oppi mahdollistaa Salah Abdeslamin, Brysselin terroristien ja muiden aivopestyjen nuorten miesten ja naisten tekemät viattomien ihmisten julmat murhat.
Hiljaisella viikolla meidän on aika pysähtyä ja muistaa Brysselin iskun uhreja ja heidän omaisiaan ja samalla rukoilla paremman tulevaisuuden puolesta.

Yhtenäisinä seisomme – hajaantuneina kaadumme

Otsikko viittaa tapahtumiin Merenkurkun liikennettä koskevan hankkeen Midway Alignmentsin EU-tukihakemukseen, jonka hallitus hyväksyi yhdennellätoista tunnilla viime viikolla. Harvoin yksikään hanke on kiinnostanut niin monta poliitikkoa. Vasabladetin pääkirjoituksessa sanottiin muutama päivä sitten, että viime viikoilla pohjanmaalaiset kansanedustajat ovat harjoittaneet edunvalvontatyötä ennennäkemättömässä mittakaavassa. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry ja Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström antoi ansaittua kiitosta kansanedustajille, jotka eivät antaneet periksi. Tomas Häyry totesi, että koko vaalipiirin kansanedustajat ovat tehneet kovasti töitä ja osoittaneet kuinka paljon poliittista voimaa löytyy kun tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen.
Miksi sitten kävi niin, että hanke, joka ensin ei riittävästi vakuuttanut hallitusta, kuitenkin sai vihreää valoa muutaman viikon neuvotteluiden jälkeen? On tarpeen katsoa taaksepäin. Midway Alignmentin ensimmäinen vaihe otettiin mukaan Kataisen hallitusohjelmaan RKP:n aloitteesta 2011. Pohjalaisena ja KD ryhmän puheenjohtajana annoin vahvan tukeni Merenkurkun liikenteen kehittämiselle. Myös Kokoomus ja SDP tukivat hanketta. Silloinen Vasemmistoliiton liikenneministeri Merja Kyllönen otti asiasta kopin ja vei hankkeen ensimmäisen vaiheen läpi. Tämän päätöksen ja sen toteutuksen jälkeen näytti hankkeen jatko hyvin suotuisalta. Monet ovat varmaan ihmetelleet miksi heräsimme niin myöhään hankkeen toisen vaiheen osalta. Yksinkertainen selitys on se, että monet meistä yllätettiin. Kukaan meistä ei arvannut mitä ongelmia tulisi esiin prosessin aikana. Onneksi kuitenkin heräsimme ajoissa. Olin itse New Yorkissa kun sain tietää, että hallitus on hyljännyt hankkeen. Lähetin viestin pääministerille ja pyysin tapaamista asiasta mahdollisimman pian. Kaikki vaalipiirin kansanedustajat toimivat samalla omalla tahollaan. Kokoonnuimme yhteiseen palaveriin, jossa sovimme yhteisestä strategiasta, jonka mukaan ajaisimme asiaa rakentavalla tavalla. Jätimme myös yhteisen muistion ministerille. Lisäksi annoimme yhtenäisen tukemme edustaja Strandille ja Vaasan kaupunginjohtaja Häyrylle kun he tapasivat ministeri Berneriä. Yhteiset ponnistelumme palkittiin tiistaina kun hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta näytti hankkeelle vihreää valoa. Tämä todistaa useita asioita. Ensinnäkin kannattaa aina käydä rakentavaa keskustelua kaikissa yhteyksissä haukkumisen ja valittamisen sijaan. Riippumatta siitä edustaako oppositiota tai hallitusta. Toiseksi kukaan ei voi tehdä suuria asioita yksin. Sen sijaan, että kampittaisimme toisiamme ja vetäisimme kotiinpäin henkilökohtaisilla ulostuloilla, meidän tulee tukea ja kunnioittaa toisiamme. Näin rakennetaan parempaa maata ja annetaan maakuntamme asukkaille paremmat elinolosuhteet. Nyt jatkamme edunvalvontaa Brysselissä. Yhtenäisinä seisomme – hajaantuneina kaadumme, on vanha puheenparsi, joka on saanut uuden merkityksen Midway Alignment hankkeen yhteydessä.

Yle kysyi eduskunnan kärkihankkeista. Piilotti vastaukset tiskin alle. Mutta löi ideologiat tiskiin

Ylen politiikan toimitus kyseli alkuvuodesta eduskuntaryhmien käsityksiä kevään tärkeimmistä politiikan aiheista. Kysely tehtiin kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille.

Yle julkaisi yleisluontoisella tavalla 2. helmikuuta ensimmäisen uutisartiikelin eduskuntaryhmien kannoista. Kyseinen artikkeli oli sinällään asiallinen ja suhteellisen kattava.

Sen sijaan viikkoa myöhemmin, eli 9. helmikuuta, Yle julkaisi sitten uuden jutun, jonka otsikko oli: “Ideologiat tiskiin – tässä eduskuntaryhmien todelliset kevään “kärkihankkeet” avioliittolaista perustuloon”.
Yle kirjoitti jo ingressitekstissä, että “Kristillisdemokraattien ykkösaiheita ovat sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäiset”.

Olin hämmentynyt! Sinänsä en väitä, että Yle olisi kirjoittanut mitään sellaista mitä ei pitäisi paikkaansa tavoitteisiimme nähden, mutta Yle:n tapa analysoida vastauksemme herättää ihmetystä.

Miksi? No siksi, koska kyselyn ensimmäinen ja ehkä oleellisin kysymys oli muotoiltu näin:

1) Mitkä ovat eduskuntaryhmäsi kannalta kevätkauden tärkeimmät poliittiset kysymykset (tärkeysjärjestyksessä)?

Luit aivan oikein, Yle pyysi laittamaan kärkihankkeet TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. Minä olen tavannut vastata hyvin seikkaperäisesti ja totuudenmukaisesti toimittajien kyselyihin. Mitä Yle kirjoitti KD:n kärkihannkeista? Tässä suorat lainaukset Yle:n jutusta.

Ensin väliotsikko: “KD: Miehen ja naisen aito avioliitto”.

Sen jälkeen leipätekstiin: “Kristillisdemokraatit nostavat oppositiosta kevään TOP5:een sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislakien käsittelyn sekä kahden naisen tai kahden miehen välistä avioliittoa vastustavan “Aito avioliitto” -kansalaisaloitteen, jotka tulevat keväällä eduskuntaan. KD pitää tärkeänä liitännäislakien, kuten adoptiolain arviointia sekä sitä, että lapsilla olisi ensisijaisesti oikeus äitiin ja isään”.

Jutusta syntyy ymmärryksen että tämä on ainoa asia mitä KD ajaa. Jotta kansalaisille tulisi oikea käsitys KD:n politiikasta ja kevätkauden kärkihankkeista päätin julkaista lähettämäni vastaukset Yle:n kyselylle. Oikeassa järjestyksessä.

KD:n kärkihankkeet vuodelle 2016

Alkanut vuosi tulee olemaan monella tapaa haasteellinen eduskunnassa ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen talouspoliittiset päätökset herättivät kovaa keskustelua koko viime syksyn ajan. Yhteiskuntasopimusneuvottelut jatkuivat ja loppuivat useampaan otteeseen, ja hallituksen sote-ratkaisu syntyi hyvin dramaattisten käänteiden jälkeen. Monet niistä teemoista, jotka puhuttivat viime syksynä, tulevat olemaan vahvasti esillä myös tämän vuoden aikana. Itse näen tärkeimpänä asiana, että yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi.

KD eduskuntaryhmä kokosi viiden kohdan listan niistä teemoista, joita pidämme tärkeinä. Ryhmä pyrkii erityisen aktiivisesti vaikuttamaan näissä asioissa eduskuntatyössä ja osallistua niihin liittyvään julkiseen keskusteluun. Pidämme tärkeänä, että näitä teemoja käsitellään asianmukaisella ja rakentavalla tavalla, sillä kyseessä on yhteiskunnan kannalta keskeisistä asioista.

KD eduskuntaryhmän kärkihankkeet (tärkeysjärjestyksessä) vuodelle 2016:

1. Yhteiskuntasopimuksen synnyttäminen/ratkaisut työllisyys- ja taloustilanteen parantamiseksi

Suomen talouden heikko tila ja kustantaa hyvinvointipalveluja sekä suomalaisen työn kilpailukyvyn heikentyminen tekevät välttämättömäksi yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen. Muutoin talouden sopeutustoimet leikkauslistoineen jatkuvat vuodesta toiseen. SAK:n ehdottama palkkojen jäädytys on hyvä alku, tosin KD ehdotti sitä vaaliohjelmassaan pitempiaikaisena. Yhteiskuntasopimuksen löytäminen sopuisasti työmarkkinajärjestöjen kesken on äärimmäisen tärkeää työmarkkinarauhan takia. Suomella ja suomalaisilla ei ole tässä tilassa varaa lakkoiluun. KD kannustaa hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä löytämään toimivan ja tasapuolisen ratkaisun, jolla vahvistetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia. KD vaatii hallitukselta myös pikaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan työllistymistä ja yrittäjyyttä nopealla tähtäimellä.

2. Turvapaikanhakijakriisin saaminen haltuun

Lähitulevaisuuden muuttoliikkeeseen vaikuttaa suuresti, kyetäänkö kriisialueille luomaan vakautta, tukemaan lähimaita pakolaiskriisin hoitamisessa ja ehkäisemään uusien kriisipesäkkeiden syntyä. KD:n mielestä vuonna 2015 EU:n päätöksenteossa tehtiin merkittäviä virheitä, jotka johtivat pakolaiskriisin ryöstäytymiseen käsistä. Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että panokset suunnataan pakolaiskriisin ehkäisyyn ja rajavalvonnan tehostamiseen, pakolaisleirien tilanteen helpottamiseen, tuen suuntaamiseen kriisimaiden lähialueille ja kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseen.

3. Sote-ratkaisun eteenpäin vieminen

Suomi tarvitsee nopeasti sosiaali- ja terveydenhoitouudistuksen, jossa terveyskeskukset sosiaalitoimi mukaan luettuna saadaan toimimaan paremmin ja hoitojonot purettua. KD kannattaa perustason ja erityistason terveydenhoidon yhdistämistä samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tulee erityisesti panostaa perusterveyden- ja -perussosiaalihuoltoon matalan kynnyksen lähipalveluina. Terveyskeskuksiin tulisi myös avata ilman ajanvarausta toimivia mielenterveyshoitajien päivystyspisteitä erityisesti nuorille. Hallituksen päätös sitoa sote-uudistus raskaaseen ja monimutkaiseen maakuntahallintoon on KD:n mielestä virheellinen. Kannustamma hallitusta tarkastelemaan ratkaisua ja kehittämään sitä asiantuntijoiden suosittelemaan suuntaan eli pienempään määrään sote-alueita.

4. Hankintalain uudistus

Eduskunnan kevätkauden lainsäädäntöhankkeista tärkeimpiä on hankintalain uudistus. Hankintalain muutos pohjaa julkisten hankintojen direktiivin uudistukseen, ja siinä on hyödynnettävä direktiivin parannukset. KD:n mielestä yhteisillä verovaroilla tehtävillä hankinnoilla kannattaa mieluummin tukea paikallista tuotantoa, joten direktiivin mahdollistamat joustot ja parannukset mm. kokonaisedullisuudesta, ala- ja ylärajoista, sosiaalisista ja elinkaarikustannuskriteereistä tulee hyödyntää täysimääräisesti.

5. Avioliittolain liitännäislait

Hallituksen yksimielisesti ajaman sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislakien paketin käsittely sekä ”aito avioliitto”-kansalaisaloite ovat tulossa eduskuntaan. Pidämme tärkeänä huolehtia myös tarvittavista lapsivaikutusten arvioinneista, lasten perusoikeuksista, lasten ensisijaisesta oikeudesta äitiin ja isään. Pyrimme suojelemaan perinteistä miehen ja naisen välistä avioliittoa sen hajottamiselta, säilyttämään tämän yhteiskunnan perusyksikön yhtenä tärkeänä hyvinvointiyhteiskunnan osana.

Nämä vastaukset toimitin siis Yle:lle. Minusta Yle kysyi kärkihankkeista, mutta piilotti vastaukset tiskin alle. Sen sijaan Yle löi ideologiat tiskiin. Erityisesti KD:n kohdalla. Muiden ryhmien kohdalla oli kyllä kattavammin referoitu.

Median tehtävä on tuottaa uutisia. Ihmettelen jos se on suuri uutinen, että KD vastustaa sukupuolineutraalin avioliittolakiin kuuluvat liitännäislait.

Yle-laki määrittelee Ylen tehtävän näin:
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Ylen on määritellyt toimintansa arvot mm. seuraavasta:

Ylen ja yleläisten toimintaa ohjaavat arvot – luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen. Arvot ovat perusta, johon yleläiset ja Yle yhtiönä sitoutuvat kaikessa toiminnassaan. Eettinen ohje kiteyttää ne periaatteet, joiden avulla saavutamme ja säilytämme luotettavuuden, riippumattomuuden ja toimimme ihmistä arvostaen.

· Kunnioitamme ihmisoikeuksia.
· Edistämme sananvapautta.
· Toimimme oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.
· Viestimme rehellisesti ja avoimesti.

Ylen toimittajat ovat lisäksi sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston eettisiin ohjeisiin. Siinä lukee mm. että journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lisäksi journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Toteutuivatko nämä kriteerit tässä jutussa?

Presidenttien puheet myrskyisen kansainvälisen yhteisön edessä

Kansainvälinen yhteisö on vuonna 2016 pahemmassa tilanteessa kuin se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana. Radikalismi lisääntyy. Islamilaisesssa maailmassa sunni- ja shiiamuslimit käyvät valtataistelua. Daesh/IS kasvoi muutamassa vuodessa yhdeksi pelätyimmistä terrorijärjestöiksi maailmassa, ilman että kansainvälinen yhteisö puuttui asiaan. Boko-Haram jatkaa järkyttäviä hyökkäyksiään. Hizbollah ja Hamas jatkavat israelilaisten elämän vaikeuttamista.

Oliko Venäjän toiminta Ukrainassa vain yksi askel Putinin yrityksissä laajentaa valtaansa? Ja mitä Pohjois-Korean johtaja Kim Jong keksii tänä vuonna?

Näiden haasteiden ja todella levottoman maailmantilanteen valossa tämän vuoden Yhdysvaltojen kongressin kansallinen rukousaamiainen oli tärkeä ja mielenkiintoinen. Yhden välivuoden jälkeen minulla oli jälleen mahdollisuus osallistua rukousaamiaiseen yhdessä kahdeksan muun suomalaisen kanssa, heidän joukossaan ulkoministeri Soini. Tämän vuoden rukousaamiainen oli järjestyksessä 64. Presidentti Obamalla tämä oli viimeinen kerta kun hän piti siellä puheen presidentin ominaisuudessa. Oli selkeästi havaittavissa, että hänen kautensa on loppusuoralla. Saimme kuunnella rentoa ja kokenutta presidenttiä.

Rukousaamiaisen yhteydessä poliitikot, yritysjohtajat ja järjestöjohtajat ympäri maailmaa kokoontuvat rakentaakseen siltoja, rukoillakseen yhdessä ja vaihtaakseen kokemuksia. Noin 3000 osallistujalle tarjotaan erilaisia lounas ja päivällisluentoja.

Mitkä kysymykset puhuttivat tänä vuonna? Lähi-itä ja pakolaiskriisi. Useimmissa kuuntelemistani alustuksissa keskityttiin näihin teemoihin. Käytäväpuheissa sain usein kysymyksiä siitä miten Suomi selviää, mikäli pakolaisvirta Venäjältä jatkuu.

Pakolaiskriisi? ”Emme näe ainoastaan pakolaiskriisiä vaan kansainvaelluksen”. Näin sanoin eräässä ruotsinkielisessä radiokeskustelussa viime kesänä.

Kun USA vierailun aikana seurasin kotimaan uutisvirtaa, en voinut muuta kuin ihmetellä niitä negatiivisia reaktioita, mitä tasavallan presidentin puhe herätti. Presidenttihän oli erittäin selväsanainen.

Olen viime vuoden aikana osallistunut useaan väittelyyn pakolaiskriisistä. Olen painottanut seuraavia näkemyksiä. Ensinnäkin emme auta pakolaisia pitämällä ovet auki kaikille. Se johtaa siihen, ettei meillä ole varaa auttaa niitä jotka todella tarvitsevat apuamme. Kiintiöpakolaiset ovat niitä, joita juridisesti voidaan kutsua ”pakolaisiksi”. Turvapaikanhakija ei ole automaattisesti pakolainen. Tähän myös presidentti yritti kiinnittää huomiota. Vain osa, ehkä puolet, täyttävät kansainväliset ehdot turvapaikalle. Jotkut ovat ohjattuja tulemaan tänne terroristijärjestöjen toimesta. On vaikeaa arvioida kuinka monta, mutta vain kymmenkunta on jo liikaa, sillä he toimivat soluissa ja rekrytoivat lisää kannattajia. Sitten meille tulee niitä, jotka haluavat paremman elämän. Heidän ei tulisi saapua tänne turvapaikanhakijoina. Kaikilla ihmisillä on oikeus muuttaa toiseen maahan saadakseen paremman elämän, näin tekivät monet meidänkin esi-isistämme. Turvapaikanhakujärjestelmä ei ole kuitenkaan heitä varten. Maahanmuuttoa varten tulee hakea oleskelulupaa työluvan kautta, ei turvapaikkaa.

Medialla on keskeinen asema tuoda tämä selvästi esille. Minä ja puolueeni olemme olleet kriittisiä EU:n linjaukselle, jonka mukaan jäsenmaiden tulisi ottaa vastaan oma osuus niistä pakolaisista, jotka ovat tulleet Kreikkaan ja Italiaan. Olemme sanoneet, että tämä antaa väärän signaalin rikollisille ihmisten salakuljettajille Afrikassa ja Lähi-idässä. Nyt näemme miten tässä on käynyt. Liittokansleri Merkel ajoi kovasti tätä linjaa vielä viime kesänä mutta nyt näyttää, että myös hän on herännyt. Suomen hallitus näyttää samoin heränneen. Toivottavasti ei liian myöhään. On olemassa riski sille, että EU menettää otteensa koko asiasta. En ole vakuuttunut siitä, että sopimus Turkin kanssa on kestävä pitkällä tähtäimellä.

VVO lypsylehmä ammattiliitoille ja eläkeyhtiöille

Yle kertoi viikolla mielenkiintoisia tietoja VVO:n omistajilleen viime vuosina maksamista suurista osingoista. Kyseinen valtakunnallinen vokra-asuntoyhtiö perustettiin 1969. Syynä oli kaupungistumisesta johtuva suuri muuttoaalto ja siitä seurannut asuntopula.

Nykyään VVO on osakeyhtiö ja sen merkittävimmät omistajat ovat ammattiliittoja, joitain eläkevakuutusyhtiöitä sekä säätiöitä ja kuntia. VVO:n liikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa ja tulos ennen veroja 75 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Ammattiliitot ovat viimeisen viiden vuoden aikana nostaneet 50 miljoonaa verovapaita osinkoja kyseisistä yhtiöistä. Tänäkin vuonna VV tulee jakamaan ennätyssuuret osingot. Viime vuonna VVO omistajista Metalliliitto, JHL ja Rakennusliitto saivat yhteensä 14 miljoonaa euroa.

Kun VVO aikoinaan perustettiin, oli tarkoitus rakentaa edullisia vuokra-asuntoja ja sen tarkoitus oli olla voittoa tavoittelematonta, yleishyödyllistä toimintaa. Yhtiön 40 000 asunnosta noin kolmasosa saa valtiolta ARA-tukea.

Vuokrat ovat joka vuosi nousseet vaikka korkotaso on ollut alhainen. Yrityksen omistajilleen maksamat osingot eivät sinänsä ole väärin. VVO:n tapauksessa ongelmallista on se, että vuokria on vuosittain nostettu suhteettoman paljon suhteessa yrityksen kuluihin nähden. Koska monet VVO:n vuokralaisista on matalapalkkaisia, saavat monet heistä asumistukea ja osa myös toimeentulotukea.

Asumistukea maksettiin viime vuonna yhteensä 1,5 miljardia euroa. Summa kasvoi 8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ja sitä maksettiin yhteensä 734 000 henkilölle.

Tässä valossa näyttää erikoiselta, että vuokra-asuntoyhtiö VVO:sta on annettu muodostua lypsylehmä ammattiliitoille ja eläkeyhtiöille. VVO nostaa vuokria, maksimoi voitot ja maksaa omistajille suuria osinkoja, joista ei edes makseta veroa. Samalla valtion ja kuntien asumis- ja toimeentulomenot kasvavat kasvamistaan.

Torstaina suullisella kyselytunnille kysyin ministeri Tiilikaiselta mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä hillitäkseen julkisten varojen epäjärkevää käyttöä. Tiilikainen vastasi, että kysymys on aiheellinen ja ajankohtainen. Ministerin mielestä on erittäin tärkeää, että edullisten vuokra-asuntojen tarjontaa lisätään ja hallitus tulee valmistelemaan aiheesta esityksen, jonka tarkoitus on korjata muun muassa vuokra-asuntoyhtiöiden tuottoihin liittyvät ongelmat.