Jälleen kerran. Nyt Sinnemäki haluaa kieltää laillisen elinkeinon, turkistarhauksen. Muutama viikko sitten hän esitti osinkotulojen verotuksen kiristämistä listaamattomissa yrityksissä.

Työministerinä Sinnemäen ensisijainen tähtävä olisi huolehtia siitä, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja. Mutta, sen sijaan hän käyttää nyt energiansa laillisen elinkeinon lakkauttamiseen. Turkistarhaus tuottaa n. 200 miljoonaa € vuositasolla vientituloja ja on erityisen tärkeä elinkeino maaseudun kannalta.

Eläimet pitää hoitaa lain ja säädösten mukaisesti ja laiminlyönnit eläinten hoidossa on tietenkin lopetettava. Kehotan kuitenkin ministeriä keskisttämään energiansa  myös tutkimaan mitä vanhustenhoito toimii esimerksiksi pääkaupunkiseudulla. En tiedä, kuinka hyvä ministeri on matematiikassa, mutta jos hän osaa laskea, hänen pitäisi huomata, että ongelmaosuus on prosentuaalisesti paljon suurempi hoiva-alalla kuin turkistarhauksessa. Jos ministeri tarkastee asian tästä näkökulmasta, hän saattaa olla varovaisempi lasunnnoissaan. Tai sitten Sinnemäen puheet kuuluvat sarjaan: lisää vihreää myrkkyä maaseudun pienyrittäjille.

 

EI sukupuolineutraaliin avioliittoon

Homoparien adoptio-oikeus on ollut vain yksi lenkki ketjussa, jonka päässä on tavoitteena saada Suomeenkin sukupuolineutraali avioliiton määritelmä. 

Viime vuonna, huhtikuun alussa, vihreiden kansanedustaja, Oras Tynkkynen, jätti eduskunnalle laikialoitteen avioliittolain muuttamisesta. Tynkkynen perusteli aloittensa mm. sillä, että asenteet ovat muuttuneet ratkaisevasti suvaitsevammiksi erityisesti parisuhdelain säätämisen jälkeen. Hän näki lakialoitteensa yhtenä työkaluna keskustelun herättämisessä ja asenteiden muuttamisessa ja että se voi auttaa myös siinä, että seuraavalla hallituskaudella sukupuolineutraali avioliittolaki saataisiin lopulta säädettyä.

Lakialoitteessa ehdotetaan avioliittolakia muutettavaksi sukupuolineutraaliksi siten, että avioliitto on mahdollinen myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä.

Setan edustaja on aikoinaan selostanut ”strategian, jolla yhteiskunnallinen sukupuolineutraali avioliitto-ohjelma pystytään toteuttamaan askel askeleelta. Tavoitteena oli edetä samaa sukupuolta olevien parisuhteen virallistamisesta hedelmöityshoitojen hyväksymisen kautta ensin perheensisäiseen ja sitten ulkoiseen adoptioon, jonka jälkeen voidaan toteuttaa sukupuolineutraali avioliitto”. Setan strategia on nyt edennyt suunnitelman mukaan. Epäilen, että jo seuravien vaalien jälkeen eduskunta käsittelee yhtä askelta tässä jatkumossa.

Ihanteena tällä hetkellä näyttää olevan sukupuolineutraali avioliitto. Tämä käsitys näyttää kohta vallitsevan myös isoimmissa puolueissa. Tämä kehitys on kuitenkin osa yhteiskunnan ja kulttuurin etääntymistä, siitä kristillisestä perustasta, jolle eurooppalainen yhteiskunta on rakentunut.

Se on myös osoitus siitä, että ideologisia suuntauksia pidetään tärkeämpänä kuin se mihin  Luoja on meidät luonut – mieheksi ja naiseksi.

 

Hyvä työpaikka tekee tulosta

Helsinkiläinen ohjelmistoyritys Reaktor valittiin jo kolmatta kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi työpaikaksi. Yritys on myös yksi Suomen menestyvimpiä it-yrityksiä. Mikä tekee työpaikasta menestyvän? ”Fiilis, fiiilis ja fiilis”, hurrasivat Suomen parhaiden työpaikkojen työntekijät palkinnonjakojuhlassa.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että suomalaisten pahoinvointi työpaikoilla pahenee. Pelosta ja sen hyväksikäytöstä on tullut suomalaisten työpaikkojen yleinen kuokkavieras, jota taantuma on tutkijoiden mukaan vain pahentamassa.

Pelkoa käyttävä työnantaja, tai johtaja, sahaa asiantuntijoiden mukaan aina omaa oksaansa. Sillä on hyvin laajat ja voi olla myöskin hyvin vakavat seuraukset. Keskeinen asia tutkituissa esimerkeissä on tietynlainen lamaannus. Motivaatio ja sitoutuminen työnantajaan laskee, sairastelu lisääntyy. Työntekijät passivoituvat, jos he kokevat, että heidät on ohitettu eikä heitä kuunnella.

Työntekijöiden mielestä parhaissa työpaikoissa johto on jalkauttanut strategian, mikä näkyy myös tuloksentekokyvyssä. Työntekijät arvostavat sitä, että johto pitää heidät hyvin ajan tasalla organisaation asioista ja muutoksista. Terveessä ja toimivassa työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu.

 

Äsken eletty taantuma osoittaa, että yritysten vahvistuneet taseet ovat toimineet puskurina nykyisessä taantumassa. Ilman niitä jälki yrityskentässä olisi nykyistä pahemman näköistä. Taseissa makaava raha lieneekin estänyt monta pienyritysten irtisanomista ja konkurssia.

Työministeri Sinnemäki on 19.1 julkisuudessa esittänyt osinkotulojen verotuksen kiristämistä listaamattomissa yrityksissä. Julkisuudessa on tällöin käytetty käsitettä verottomat osingot. Yrityksestä maksettavat osingot eivät suinkaan ole verottomia. Yritykset maksavat ennen osingonjakoa veroa monissa eri muodoissa mm. arvonlisäverona, yrityksen voittoverona sekä työntekijöiden sosiaaliturvakustannuksina. Osakeyhtiö maksaa ensin voitoistaan 26 prosenttia veroa, jonka jälkeen se voi jakaa osinkoa korkeintaan yhdeksän prosenttia yhtiöön vapaan pääoman määrästä.

Kaikki yrittäjän toimintaedellytysten heikennykset vallitsevassa suhdannetilanteessa vaarantavat yritysten synnyttämiä työpaikkoja ja saattavat aiheuttaa valtiolle huomattavasti suuremmat kustannukset kuin mitä verotulojen lisäys toisi mukanaan. Se olisi vihreää myrkkyä laman kourissa taisteleville pk-yrityksille ja työllisyydelle.