Kristillisdemokraattien perhepoliittinen ohjelma on uusittu. Aitona perhepuolueena KD haluaa toimia perheiden- ja lasten hyväksi. Ohjelman juuret ulottuvat syvälle kristilliseen arvomaailmaan, mutta sen oksat ja lehdet ovat tässä päivässä, arkitodellisuudessa ja erilaisten nykyperheiden keskellä.

Yksinhuoltajien, yhteishuoltajien ja uusperheiden määrä kasvaa. Nämä vanhemmat tarvitsevat myös yhteiskunnan täyden tuen lasten huoltajina ja kasvattajina. Hyvä tukiverkosto on erityisen tärkeä yksinhuoltajalle. Jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on ratkaisevaa, että yksinhuoltajalla on mahdollisuus myös omaan aikaan ja ystäviin.

Ohjelman kantavina teemoina ovat perhearvojen korottaminen, perheiden perustamisen helpottaminen sekä perheiden tukeminen ja auttaminen niiden haasteissa. Yhteiskuntamme rakentuu perheiden varaan, perheet ovat sen joko tukeva tai horjuva perusta. Koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lähtökohtana on, että perheissä voidaan hyvin. Muuttuvassa yhteiskunnassamme kristilliset arvot antavat vahvan perustan perhepolitiikalle.

 

”Olen työtön”

Nykypäivän Suomessa on monia, jotka ahdistuneena joutuvat vastaamaan  ” olen työtön”, kun heiltä kysytään ”mitä sinä teet työksesi ?

Hyvin koulutettuja, päteviä moniin tehtäviin, vielä pitkää työkokemusta omaavia – mutta mitä hyötyä siitä hyvästä, kun ei löydy vapaita, haettavia työpaikkoja?

Ainoa asia, joka voi olla pahempi kuin herätyskellon soitto varhain aamulla, on jos sen ei tarvitsisi soida.

Korkea työttömyysaste on inhimillisten resurssien tuhlausta. Yksi motiivi työntekoon on tietenkin raha. Mutta vähintään yhtä tärketä on, että ihminen saa kuulua johonkin yhteisöön, saa tuntea olevansa tarpeen ja saa tuntea tyytyväisyyttä siitä että hoitanut tehtävänsä hyvin.

Ihmisarvoa ei pidä mitata työsuorituksissa, kuinka paljon me ansaitsemme tai mitä saamme aikaan. Mutta työ- tai toimenkuva on tärkeä osa elämäämme. Siksi työttömyys on torjuttava kaikin keinoin.

Suuryritykset, usein julkisesti noteeratut pörssiyhtiöt, automatisoivat ja saneeraavat parantaakseen kilpailukykyään ja optimoidakseen voittomarginaaleja. Suurin osa uusista työpaikoista on viime vuosina syntynyt pk-yrityksissä. Siksi poliittisessa päätöksenteossa tulee keskittyä työllistämiskynnyksen alentamiseen pk-yrityksissä.

 

Sitoutuminen arvoihin tärkeää!

Noin vuoden päästä valitaan 200 uutta kansanedustajaa. Ehdokkaiden rekrytointi on juuri käynnistymässä. Yleisinä perusteina ja valintakriteerinä voidaan pitää, että kansanedustajaehdokkaiden tulle olla rehellisiä ja nuhteettomia lain edessä.

Kristillisdemokraatit nimittää vaaleihin 2011 yli 200 ehdokasta.

Mitkä muut tekijät, kuin edellä mainitut kriteerit, ratkaisee ehdokasvalinnoissa? Minusta ehdokkaiden ideologiset näkemykset ovat myös tärkeässä asemassa.

Kristillisdemokraatit ei etsi täydellisiä, virheettömiä ihmisiä, koska sellaisia ei löydy. Mutta on tärkeää, että ehdokkaat sitoutuvat niihin arvoihin ja päämääriin, jotka muodostavat perustan kristillisdemokraattiselle ideologialle.

Ehdokkaat, jotka haluavat rakentaa yhteiskuntaa kristillisiin arvoihin perustuvana demokratiana. Kristillisillä arvoilla tarkoitetaan niitä yleispäteviä ja kestäviä arvoja, jotka nousevat Raamatusta sekä kristillisestä perinteestä ihmisten hyvän ja toimivan yhteiselämän pohjaksi.

Arvopohjan, joka korostaa ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä, heikossa asemassa olevien puolustamista, ihmisten omaa yritteliäisyyttä sekä vastuunottoa paitsi itsestä myös lähimmäisistä ja luomakunnasta.

Suomen Kristillisdemokraatit on avoin jokaiselle ehdokkaalle, joka yhtyy periaateohjelmamme määrittelemiin arvoihin ja päämääriin.

 

Äitiyslomalla oleva kansanedustaja Tanja Karpela (kesk) kertoo blogissaan haluavansa seuraavan puolueen puheenjohtajan taistelevan turkistarhauksen lopettamisen puolesta.

Kansanedustaja Karpelan mielestä turkistarhaukseen tulee tarttua samanlaisella rohkeudella, jotta seuraavan hallitusohjelmaan saadaan kirjattua turkistarhauksen lopettamisesta vuoteen 2025 mennessä eläköitymisen ja uudelleen kouluttautumisen kautta.

Karpela kirjoitti lauantaina aatoksistaan blogissaan. Pääministeri Vanhanen taas totesi kaksi viikkoa sitten, turkistarhauksen olevan laillinen ammatti, joka työllistää tuhansia ihmisiä. Havaitut puutteet olivat Vanhasen mukaan korjattavissa, eivätkä ole syy kokonaisen elinkeinon lopettamiseen. Onko keskustalla kaksi vai useampi linjaa turkistarhauksesta? Yksi linja joka sopii maaseudun  äänestäjille  ja toinen joka on City-ihmisten makuun?

 

Suomen koko ulkomaankaupasta 80 % kulkee meritse – viennistä 90 ja tuonnista 70 prosenttia.  Viennin osuus Suomen bkt:stä on peräti 40 prosenttia.

Satamien pysähtyminen merkitsee 160 milj. euron vientitulojen ja 120 milj. euron tuonnin menetyksiä päivässä. Satamat ovat kriittinen osa kuljetusketjua. Meri-, rautatie-, maantie- ja lentoliikenne muodostaa logistisen ketjun koko Suomen elinkeinoelämälle. Lakko sulkisi todennäköisesti joitakin tehtaita jo viikon päästä alkamisestaan.

Lakko näkyisi lisäksi myös kauppojen hyllyillä, sillä satamien kautta kuljetetaan jopa 90 prosenttia tuonnista. Kaupan liiton mukaan ensimmäiseksi kaupoista loppuisivat sellaiset tuoretuotteet, joita ei kotimaassa juuri tuoteta eli hedelmät ja ulkomaiset vihannekset. Ahtaajien palkkataso ei ole suinkaan alhaisemmasta päästä. Näiden tietojen valossa, ja vallitsevassa taloustilanteessa, ahtaajien kovat vaatimukset ja täysimittainen lakoo tuntuu todella kohtuuttomalta.