Pk-yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeitä. Yritysten 395 miljardin euron liikevaihdosta pk-sektorin osuus on puolet. Yritysten liikevaihdosta valtaosa syntyy teollisuudessa ja kaupassa. Pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia. Tuonnista pk-yritysten osuus on 23 prosenttia ja viennistäkin 10 prosenttia. Lisäksi on otettava huomioon, että monet pk-yritykset toimivat alihankkijoina suuryrityksille, joiden tuotteita ja palveluita viedään ulkomaille.

Monessa tapauksessa yhden henkilön yrityksilläkin olisi mahdollisuuksia laajentaa toimintaa, mutta yrittäjät eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan kannettavakseen niitä uusia riskejä ja velvoitteita, joita laajentamisen vaatima toisen henkilön palkkaaminen yritykseen tarkoittaisi. Toisen henkilön saaminen yritykseen merkitsisi kuitenkin monesti olennaista helpotusta yrittäjän toiminnalle, kun tehtäviä voisi jakaa. Yksinyrittäjän aseman parantamiseksi on lisähenkilön palkkaamista helpotettava ottamalla käyttöön yksinyrittäjän määräaikainen maksualennus työnantajamaksuissa esimerkiksi 1-2 vuodeksi.

Elinkeinoelämän edellytysten vahvistaminen on siksi Suomen kohtalonkysymys. On erityisen tärkeää että saamme investointikohteita pohtivalle teollisuudelle myönteisen viestin siitä, että teollisuuden energiatarpeet turvataan tulevaisuudessa kohtuu-hintaan. Valtiovallan tulee vahvistaa teollisuuden menestymisen edellytyksiä ja varmistaa siten Suomen elpymisen kannalta elintärkeitä vientituloja. Teollisuuden energiaveron tulee olla sellaisella tasolla, että Suomi pysyy mukana kilpailussa yritysten sijoittumisesta.

 

Viime vuosina Rannikko-Pohjanmaan kuntien tulevaisuus on useimmissa aluepoliittisissa keskusteluissa näyttänyt epävarmalta. Vaasan seutu on menettämässä vahvan asemansa Seinäjoen hyväksi. Kokkolan seutukunnalla on välitön uhka joutua aluehallintojaossa pohjoiseen ja Pietarsaaren seudun kunnilla on vaikeuksia löytää selkeä yhteinen näkemys siitä, miten alueella voitaisiin kehittää.
Tämä tapahtuu vaikka meidän pitäisi toisaalta saada rannikkoalueen kolmen kaupungin välinen yhteistyö parempaan suuntaan. Tällä hetkellä kehityskäyrä näyttää kaikkein huonommalta Pietarsaaren seudulla. Odotukset PARAS-hankeen tuloksista ovat suuret. Mutta – auttavatko ne muutokset, jotka PARAS-hanke mahdollisesti tuo mukaansa, Pietarsaaren seutua ylläpitämään hyvinvointia tulevaisuudessa?

Alue, jossa poliittinen visio on hämärtynyt ei todellakaan ole houkutteleva uusille yrityksille.  Alue, jossa poliittinen tahtotila on hajallaan, ei myöskään ole hyvä lähtökohta yhteistyöneuvotteluihin muiden toimijoiden kanssa. Siksi olisi käynnistettävä vakava keskustelu kuntaliitoksista Pietarsaaren seudulla.  Olisi syttä myös nopeasti etsiä win-win konseptia Vaasan – Kokkolan – Pietarsaaren kaupungeille. Kaikilla kolmella kaupungeilla voisi olla hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä yhdessä. Meillä on satamia, elävä kaksikielisyys, jne.. Mutta – sillä aikaa kun rannikonhiekka valuu tiimalasissa sisämaan kaupungit ja kunnat kehittyvät kovaa vauhtia

 

Vaalirahoituksen tulivuorenpurkauksen syöksemä tuhka on lamaannuttanut suuren osan Suomen eduskunnasta. Suomalaiset eivät ole tottuneet yhdistämään maataan korruptioon ja ulkomailla Suomea on pitkään pidetty rehellisyyden perikuvana. Siksi Euroopan neuvoston asettaman selvitysryhmä Grecon, joulukuussa 2008 julkaisema arvio vaalirahoitukseen liittyvistä suurista korruptioriskeistä Suomessa tuli pienenä shokkina. Greco tuli Suomeen, kesäkuussa 2008 suorittamaan maatarkastuksen, joka kohdistui lahjonnan kriminalisointiin ja puoluerahoitukseen.

Suomen Kristillisdemokraatit sai myös kutsun Grecon järjestämään kuulemistilaisuuteen, joka pidettiin kesäkuun alussa 2008 Helsingissä. Mukaan oli kutsuttu edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Allekirjoittanut toimi tuohon aikaan puolueen varapuheenjohtajana, vastuualueena puolueen talousasiat. Kaikilta puolueilta oli etukäteen pyydetty tilinpäätöstiedot.

Grecon puheenjohtajan alustuspuheen jälkeen seurasi yleinen ”kuulemistilaisuus” ja ensimmäinen kysymys oli:

a) miltä tililtä kirjanpidossanne käy ilmi ulkopuoliset lahjoitukset ja avustukset

b) onko ne erikseen eriteltynä ja miten näitä on käytetty

KD:n edustajana ilmoitin miltä tililtä ulkopuoliset lahjoitukset näkyvät KD:n tuloslaskelmasta ja kokonaissumma euroina. Grecon puheenjohtaja pyysi vastaukset myös muilta puolueilta. Vieressäni istui erään suuren puolueen hallintopäällikkö. Hän vastasi kiemurrellen, että kaikki näkyy tilinpäätöksestä ja että ulkopuolinen vaalirahoitus kanavoidaan, joko piirijärjestöjen kautta, tai suoraan ehdokkaiden tukiyhdistyksille ja, että puolue ei saa ulkopuolisilta tahoilta juuri mitään. Muidenkin puolueiden edustajat vastasivat varman päälle, eli samaan tyyliin kiemurrellen.

Grecon pj toisti kysymyksensä, että onko se todella näin…etteikö elinkeinoelämältäkään ole saatu mitään? Tartuin tähän ja vastasin: ” että onhan se laajasti tunnettua että Suomessa on pitkät perinteet sille, että ainakin kolme suurinta puoluetta saavat mittavaa vaalitukea niitä lähellä olevilta järjestöiltä ja yhteisöiltä”. Grecon pj. pyysi tarkennusta minulta. En kyennyt kovin tarkasti vastaamaan, koska minun lausahdukseni perustui omaan henkilökohtaiseen epäilykseen ja ”huhupuheisiin”, joten heitin yleiskuvauksena että Keskusta saa sitä lähellä olevilta järjestöiltä kuten esim. MTK:lta, Kokoomus elinkeinoelämältä ja Sosiaalidemokraatit/Vasemmistoliitto SAK:lta.

Kaikkien e.m. puolueiden edustajat vannoivat, että ”puolueet” eivät ole saaneet avustuksia ulkopuolisilta järjestöiltä, mutta myönsivät että ehdokkaiden tukiyhdistykset ovat mahdollisesti saattaneet saada avustuksia, mutta niistä heillä ei ole tietoa.

Grecon raportti aiheutti sen, että tiedotusvälineet alkoivat tutkia tarkemmin puolueiden vaalirahoitusta. Tämä tutkinta aiheutti joukon vaalirahoitusskandaaleja, joissa syyllisiksi osoittautuivat erityisesti suuret puolueet. Myös Kristillisdemokraattien vaalirahoitus tutkittiin useaan kertaan, mutta kaikessa vaalirahoituksessa oli toimittu lakien mukaisesti.

Juoruilenko liikaa, kun paljastan mitä Grecon kuulemistilaisuuden yhteydessä keskusteltiin? Ehkä, mutta toisaalta luottamus poliittiseen järjestelmään ei palaudu ennen kuin vaalirahoituksen tulivuorenpurkauksen syöksemä tuhka on siivottu pois.

 

Eilen illalla Pedersören valtuuston isoin kysymys oli, lakkautetaanko Lappforsin koulu kokonaan tai saako kyläläiset uuden koulun 2012. Valtuustokokous alkoi 19:30. Vähän kello 21 jälkeen, valtuusto äänesti RKP ryhmän ehdotuksesta asian palauttamisen  tai jatkokäsittelyn puolesta. RKP:n ehdotus hävisi äänestyksessä 17-18 ja asian käsittelyä jatkettiin.

Monien puheenvuorojen ja muutamien neuvottelutaukojen jälkeen asiassa päästiin ratkaisevaan äänestykseen kello 23:15.

Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien identtinen ehdotus, joka tarkoitti että annetaan koululle toisen mahdollisuuden, asetettiin kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Kunnanhallituksen ehdotus  olisi johtanut koulutoiminnan lopettamiseen kevään jälkeen. Äänestys päättyi 25-10 kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien ehdotuksen hyväksi.

Kompromissin ansiosta Lappforsin kylälle annetaan uusi mahdollisuus, jotta he saavat lisää aikaa toimia positiivisen väestökehityksen puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa nyt, että Lappforsin  koulu tulee kunnan talousarviokäsittelyyn vuonna 2011 ja mahdollinen positiivinen päätös johtaa rakennustöiden aloittamiseen vuonna 2012.