Nykypäivän Suomessa on monia, jotka ahdistuneena joutuvat vastaamaan  ” olen työtön”, kun heiltä kysytään ”mitä sinä teet työksesi ?

Hyvin koulutettuja, päteviä moniin tehtäviin, vielä pitkää työkokemusta omaavia – mutta mitä hyötyä siitä hyvästä, kun ei löydy vapaita, haettavia työpaikkoja?

Ainoa asia, joka voi olla pahempi kuin herätyskellon soitto varhain aamulla, on jos sen ei tarvitsisi soida.

Korkea työttömyysaste on inhimillisten resurssien tuhlausta. Yksi motiivi työntekoon on tietenkin raha. Mutta vähintään yhtä tärketä on, että ihminen saa kuulua johonkin yhteisöön, saa tuntea olevansa tarpeen ja saa tuntea tyytyväisyyttä siitä että hoitanut tehtävänsä hyvin.

Ihmisarvoa ei pidä mitata työsuorituksissa, kuinka paljon me ansaitsemme tai mitä saamme aikaan. Mutta työ- tai toimenkuva on tärkeä osa elämäämme. Siksi työttömyys on torjuttava kaikin keinoin.

Suuryritykset, usein julkisesti noteeratut pörssiyhtiöt, automatisoivat ja saneeraavat parantaakseen kilpailukykyään ja optimoidakseen voittomarginaaleja. Suurin osa uusista työpaikoista on viime vuosina syntynyt pk-yrityksissä. Siksi poliittisessa päätöksenteossa tulee keskittyä työllistämiskynnyksen alentamiseen pk-yrityksissä.

Suomen koko ulkomaankaupasta 80 % kulkee meritse – viennistä 90 ja tuonnista 70 prosenttia.  Viennin osuus Suomen bkt:stä on peräti 40 prosenttia.

Satamien pysähtyminen merkitsee 160 milj. euron vientitulojen ja 120 milj. euron tuonnin menetyksiä päivässä. Satamat ovat kriittinen osa kuljetusketjua. Meri-, rautatie-, maantie- ja lentoliikenne muodostaa logistisen ketjun koko Suomen elinkeinoelämälle. Lakko sulkisi todennäköisesti joitakin tehtaita jo viikon päästä alkamisestaan.

Lakko näkyisi lisäksi myös kauppojen hyllyillä, sillä satamien kautta kuljetetaan jopa 90 prosenttia tuonnista. Kaupan liiton mukaan ensimmäiseksi kaupoista loppuisivat sellaiset tuoretuotteet, joita ei kotimaassa juuri tuoteta eli hedelmät ja ulkomaiset vihannekset. Ahtaajien palkkataso ei ole suinkaan alhaisemmasta päästä. Näiden tietojen valossa, ja vallitsevassa taloustilanteessa, ahtaajien kovat vaatimukset ja täysimittainen lakoo tuntuu todella kohtuuttomalta.

Jälleen kerran. Nyt Sinnemäki haluaa kieltää laillisen elinkeinon, turkistarhauksen. Muutama viikko sitten hän esitti osinkotulojen verotuksen kiristämistä listaamattomissa yrityksissä.

Työministerinä Sinnemäen ensisijainen tähtävä olisi huolehtia siitä, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja. Mutta, sen sijaan hän käyttää nyt energiansa laillisen elinkeinon lakkauttamiseen. Turkistarhaus tuottaa n. 200 miljoonaa € vuositasolla vientituloja ja on erityisen tärkeä elinkeino maaseudun kannalta.

Eläimet pitää hoitaa lain ja säädösten mukaisesti ja laiminlyönnit eläinten hoidossa on tietenkin lopetettava. Kehotan kuitenkin ministeriä keskisttämään energiansa  myös tutkimaan mitä vanhustenhoito toimii esimerksiksi pääkaupunkiseudulla. En tiedä, kuinka hyvä ministeri on matematiikassa, mutta jos hän osaa laskea, hänen pitäisi huomata, että ongelmaosuus on prosentuaalisesti paljon suurempi hoiva-alalla kuin turkistarhauksessa. Jos ministeri tarkastee asian tästä näkökulmasta, hän saattaa olla varovaisempi lasunnnoissaan. Tai sitten Sinnemäen puheet kuuluvat sarjaan: lisää vihreää myrkkyä maaseudun pienyrittäjille.

Äsken eletty taantuma osoittaa, että yritysten vahvistuneet taseet ovat toimineet puskurina nykyisessä taantumassa. Ilman niitä jälki yrityskentässä olisi nykyistä pahemman näköistä. Taseissa makaava raha lieneekin estänyt monta pienyritysten irtisanomista ja konkurssia.

Työministeri Sinnemäki on 19.1 julkisuudessa esittänyt osinkotulojen verotuksen kiristämistä listaamattomissa yrityksissä. Julkisuudessa on tällöin käytetty käsitettä verottomat osingot. Yrityksestä maksettavat osingot eivät suinkaan ole verottomia. Yritykset maksavat ennen osingonjakoa veroa monissa eri muodoissa mm. arvonlisäverona, yrityksen voittoverona sekä työntekijöiden sosiaaliturvakustannuksina. Osakeyhtiö maksaa ensin voitoistaan 26 prosenttia veroa, jonka jälkeen se voi jakaa osinkoa korkeintaan yhdeksän prosenttia yhtiöön vapaan pääoman määrästä.

Kaikki yrittäjän toimintaedellytysten heikennykset vallitsevassa suhdannetilanteessa vaarantavat yritysten synnyttämiä työpaikkoja ja saattavat aiheuttaa valtiolle huomattavasti suuremmat kustannukset kuin mitä verotulojen lisäys toisi mukanaan. Se olisi vihreää myrkkyä laman kourissa taisteleville pk-yrityksille ja työllisyydelle.

Maailmantalous on toipumassa painajaisesta. Globaalitalous toipuu nyt nopeammin kuin monet ennustivat vähän aikaa sitten, mutta on edelleen riippuvainen siitä, miten kehittyneempien maiden hallitukset elvyttävät talouttaan.

Suomen hallitus ei pidä lopettaa elvytystoimiaan liian aikaisessa vaiheessa, siinä uskossa, että talous on jo toipunut ja että olemme vahvalla perustalla. Suomen tulee tässä vaiheessa keskittää elvytystoimiaan hankkeisiin, jotka  konkreettisesti johtavat uusien työpaikkojen syntymiseen.

Ne hyvät ajat joissa olemme saaneet elää, eivät ole normaaleja tai ikuisesti kestäviä. Ja vaikka historia ei heti toistuisi, tie kestävämpään hyvinvointiin edellyttää sekä työtä että kärsivällisyyttä. Matkalla takaisin, yksityissektori on avainesemassa. Paluumatkalla tarvitaan lisää vuorovaikutusta poliitikkojen, pankkien ja yrityssektorin välillä, erityisesti pk-sektoria huomioiden.

07.01.2010

Peter Östman

Kolmen suurimman puolueen kansanedustajat, Seppo Kääriäinen, Ilkka Kanerva ja Eero Heinäluoma arvioivat Verkkoapilassa, että kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä nousee keskeiseksi teemaksi ensi vuoden kevään eduskuntavaaleissa. 

Keskustan Seppo Kääriäinen uskoo, että Nato nousee tärkeimpien vaalikysymysten joukkoon. Kokoomuksen Ilkka Kanerva puolestaan arvioi, että turvallisuuspolitiikka on seuraavissa eduskuntavaaleissa perinteistä enemmän keskiössä. Myös SDP:n Eero Heinäluoma ennakoi, että Nato on varmasti esillä eduskuntavaalitaistossa. 

On tietenkin tärkeätä, että eduskuntavaaleissa käydään kunnon keskustelua myös maamme turvallisuuspolitiikasta. On syytä pohtia, nouseeko Nato-aihe yhtä keskeiseksi teemaksi kuin arvoisat konkaripoliitikot arvioivat, jos vaikka kansalaisille tai elinkeinoelämän edustajille esitetään sama kysymys.

Eurooppalaisten suuryritysten johtajat arvioivat taannoin Financial Times -lehden haastattelussa, että alkaneen vuoden talouskasvu tulee olemaan vaisu. Markkinatilanne on edelleen hauras ja kasvu tulee olemaan nykivää. Pessimistisimmissä näkemyksissä pelätään jopa uutta taantumaa. 

Yritysjohtajien pessimismi perustuu siihen, että työttömyys tulee tänä vuonna pysymään korkealla. Yritykset puolestaan ovat haluttomia investoimaan. Pahin skenaario on, että uusi vuosi tuo uuden laman. Keskustelut työllisyydestä, työttömyydestä, syrjäytymisriskeistä, kuntien menojen voimakkaasta kasvusta eivät saa jäädä oheisteemaksi. 

Ettei vaan käy niin, että Nato-kortilla yritetään kääntää katseet pois Suomen yhteiskunnan ydinongelmista.