Emme seiso suojassa kun talvituuli tuivertaa maailmalla

Eduskunnan kevätkausi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Rutinoitunut poliitikko osaa kenties odottaa pikkuhiljaa alkavaa ensi kevään eduskuntavaalien alkusoittoa. Sen sijaan oli haastavampaa ennakoida, että uutissivut nyt tässä mittakaavassa täyttyisivät erittäin vakavista uutisista Euroopasta.

Viittaan tietysti Venäjän ja Ukrainan jännitteiseen tilanteeseen. Yhdessä yössä länsimaat saivat muistuttaa mieleensä suomettumisen käsitteen Macronin puhuttua ilmiöstä aiemmin viikolla. Euroopan turvallisuuden ollessa itänaapurimme toimesta uhattuna keskustelu herää luonnollisesti myös Suomessa, jopa siinä mittakaavassa, että lausunnot reilusti ylittävät sopivuuden rajat.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko twiittasi tiistaina, että Macronin tai jonkun muun tulisi astua julkisuuteen ja sanoa, että Ukraina ei liity Natoon. Tällä tavalla Ukrainan yli puhuminen ja Suomen ulkopoliittisesta linjasta poikkeaminen ei millään lailla ole asiallista. Onneksi Niikko ymmärsi virheensä ja ilmoitti myöhemmin suoraselkäisesti luopuvansa valiokunnan puheenjohtajan tehtävästä.

Eurooppa näyttää valinneen energiapolitiikakseen nousevat hinnat, riippuvuuden maakaasusta ja Venäjästä, kriittiset haavoittuvuudet ja keskinäisen riitelyn. Saksan ongelmat heijastuvat meillekin korkeina sähkön hintoina. Monen suomalaisen on vaikeaa ymmärtää sitä, että arjesta yhtäkkiä tulee kalliimpaa, pitkälti muiden maiden pöljien päätösten vuoksi. Jaan tämän ärtymyksen: on epäreilua ja käsittämätöntä, että suomalaiset pienituloiset joutuvat laskeskelemaan kolikoitaan selvittääkseen, onko heillä varaa laittaa sauna lämpenemään, pitää lämpöpattereita päällä helmikuussa tai ajaa autolla töihin. Enemmistö suomalaisista ei asu ratikkapysäkin vieressä kerrostalossa, jossa kiinteä saunamaksu kuuluu yhtiövastikkeeseen, mutta tämä tuntuu olevan ainoa todellisuus, jonka hallitus todella tuntee. 

Hallituksen, jos jonkun, pitäisi jakaa vakava huolta siitä, että yhä useampi suomalainen pian joutuu pukemaan ylimääräiset villasukat tai jättää auton seisomaan talliin. Vasemmistohallitus ei pitkin koronapandemiaa ole säästellyt lisätalousarvioissa kattaakseen yllättäen syntyneet kulut, mutta siitä huolimatta, että moni on varoitellut kallistuvista energia- ja polttoainehinnoista jo pidemmän aikaa, on hallituksesta kuulunut lähinnä hiljaisuutta. Kristillisdemokraatit nostivat polttoainehinnat tapetille jo vaihtoehtobudjetissaan syksyllä, kun olisimme halunneet keventää polttoaineverotusta. 

Mikään energiamuoto ei ole vailla ongelmia. Hiilineutraalius on tärkeä tavoite ja Suomi myös hyötyy edelläkävijyydestä energiateknologiassa. Kotimme eivät kuitenkaan lämpene visioilla. Pahimmin energian hinta osuu maatalousyrittäjiin. 

Lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut, samoin sähkön hinta osalla tiloista. Polttoöljyn hinta on noussut. Tuottajahinnat eivät ole nousseet. Arviolta kaksi tuhatta maatilaa on maksuvalmiuskriisissä. Pelissä on nyt liikaa. Kyse on ruokaturvasta. 

Tilojen ahdinko ei kuitenkaan näy mitenkään esimerkiksi hallituksen seuraavassa lisäbudjetissa. Mikään yritys ei toimi pelkillä lupauksilla tulevaisuuden teknologiasta! Tarvitaan jotain myös viivan alle tänään, että on rohkeutta investoida uuteen. Polttoaine- ja energiahintoja käsittelevään välikysymykseen osallistumalla Kristillisdemokraatit haluavat varmistaa, että hallitus ottaa energiakriisin tosissaan kevään ilmasto- ja kehysneuvotteluissa.