Hylkeet ja merimetsot uhkaavat kalakantoja – eivät harvalukuiset ammattikalastajat

EU:n maatalous- ja kalastusministerit ovat sopineet Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöistä.

Kiintiöitä lasketaan melkein kaikkien kalalajien kohdalla. Lohen kalastuskiintiötä päätettiin laskea Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella yhteensä noin 5 prosenttia. Eniten kalastajiin kuitenkin vaikuttaa se, että turskan kiintiötä laskettiin 60 prosentilla. Tämä on katastrofi kalastuselinkeinolle Ahvenanmaalla.

WWF antoi heti sopimuksesta lausunnon, missä kritisoidaan mm. päätöstä sallia lohen kalastuksen jatkuminen. Mitä yksisilmäisestä suojelupolitiikasta pitäisi ajatella? Kuluttajat haluavat syödä kotimaista kalaa tuontituotteiden sijaan. Kaikkein ekologisinta olisi syödä läheltä pyydettyä luonnonkalaa. Silti yli 80 prosenttia syömästämme kalasta tuodaan maahan ja samalla hylkeiden ja merimetsojen annetaan syödä Itämeren arvokkaita kalavaroja. Meidän pitää päättää, millaisen ekosysteemin Itämerellä haluamme.

Nykyinen merimetso on tulokaslaji, eikä kuuluisi leveysasteillemme. Suurempi uhka kalakannoille kuitenkin ovat hylkeet. Hylkeellä ei nykyään ole luonnollisia vihollisia. Sen lisäksi, että hylkeet syövät vähintään 100 000 tonnia kalaa vuodessa, ne tuhoavat paljon pyydyksiä. Ei ole järkeä siinä, että valtio maksaa kymmeniä miljoonia tuhoutuneista pyydyksistä ja toisaalta antaa hyljekannan paisua. Turskamadon leviäminen on yksi turskakantojen suurimmista uhista. Loismato tuhoaa turskan maksan. 

Entisaikaan kun saaristo oli asuttua, ihminen rajoitti hyljekantaa pyytämällä. Isoisäni harjoitti hylkeenmetsästystä ja vietti joskus viikkoja merellä keväisin. Hylkeitä pyydettiin ravinnoksi ja hylkeen nahkasta saatiin pientä lisätienestiä perheelle.

Pyynnistä on tullut liian monimutkasta. Hylkeenmetsästys sinänsä on sallittua, mutta vuotuisia pyyntikiintiöitä ei saada metsästettyä. Tämä johtuu mm. siitä, että EU:n hyljetuoteasetus kieltää hyljetuotteiden myynnin. Katsoisin, että metsästyslakia tulisi muuttaa siten, että esim. pyydyksiä tuhoavien harmaahylkeiden metsästys olisi mahdollista. Pohjoismaille tulisi myöntää poikkeuslupia hyljetuotteiden kauppaan, jotta hylkeen pyynti olisi jollain tavalla kannattavaa ja kiintiöt saataisiin täytettyä. 

Ammattikalastajia on Suomessa vähän jäljellä. Meillä on erittäin byrokraattinen ja hyvin valvottu järjestelmä. Harvalukuiset kalastajamme eivät ole uhka kalakannoille, vaan pikemminkin hylkeet ja merimetsot.