Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen

Syntyvyys on valitettavasti laskenut Suomessa nälkävuosien tasolle: Väestöliiton perhebarometrin mukaan toteutunut lapsiluku on 1,65 naista kohden. Jos suomalaiset perheet saisivat toivomansa määrän lapsia, olisimme jo hyvin lähellä väestön uusiintumiseen tarvittavaa 2,1 lapsilukua. 1990-luvun laman aikana syntyvyys ensin kasvoi, koska kotihoidon tukea ja lapsilisiä oli juuri edellisinä vuosina korotettu. Kun perhe-etuuksia alettiin leikata, suunta kääntyi laskuun. Lapsilisiä ja muita perhetukia on korotettava ja lapsivähennys palautettava jotta perheet rohkenisivat toteuttaa toiveensa lapsilukumäärästä. Tarvitsemme lisää lapsia tähän yhteiskuntaan ja tarvitsemme mahdollisimman hyvää vanhemmuutta, jotta kasvava sukupolvi olisi mahdollisimman hyvinvoiva.
Perhepolitiikan uudistuksilla voitaisiin tukea suomalaisia hankkimaan niin paljon lapsia kuin he todellisuudessa haluavat. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Virosta, jossa lapsilisät ovat Suomen vastaavia korkeammat. Naapurimaassamme Virossa on hämmästelty, miten voimakkaasti aiemmin alhaista syntyvyyttä ovat lisänneet lapsilisien merkittävät korotukset. Virossa kolmesta lapsesta maksetaan nykyisin lapsilisää yhteensä 510 euroa, Suomessa 330 euroa. Perhepolitiikalla voidaan siis vaikuttaa syntyvyyteen, vaikka sitä usein vähätellään. Syntyvyyttä voidaan lisätä myös vahvistamalla avioliiton asemaa yhteiskunnassa ja lisäämällä nuorten perusopetukseen valmennusta avioliittoon ja perhe-elämään sekä parantamalla opiskeijavanhempien taloudellista asemaa. Vanhemmuus on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä, minkä tulee näkyä myös päätöksenteossa.

Peter Östman
Kansanedustaja, KD