Välikysymys maataloudesta oli erittäin välttämätön

Torstaina maa- ja metsätalousministeriö esitteli raportin suomalaisesta maataloudesta. Tutkijana toiminut Reijo Karhinen totesi, että maataloudesta saadut yrittäjätulot jatkavat laskuaan, tuottajien asema elintarvikeketjussa on huonompi ja kannattavuuskehitys heikko.

Kolme vuotta sitten maaliskuun 11. päivänä pääkaupungin kadut täyttyivät sadoista traktoreista, jotka suuntasivat maanviljelijöiden suurmielensoitukseen Senaatintorille. Yli 5 000 maanviljelijää tuli pääkaupunkiin kertomaan hallitukselle Suomea kohtaavasta maatalouskriisistä. Se, että tuhannet viljelijät toivat traktorinsa pääkaupunkiimme, oli todiste vakavasta kriisistä. Viljelijöillä ei ole ollut tapana osoittaa mieltä.

Suomen maatalous ja kotimainen elintarviketuotanto ovat kärsineet viime vuosien aikana monista takaiskuista. Tuottajahintojen aleneminen, Venäjä-pakotteet, tukien viivästyminen sekä vaativat sääolosuhteet; kaikki nämä ovat merkinneet vakavia menetyksiä viljelijöille.

Mielenosoituksen jälkeen allekirjoittanut teki aloitteen maatalouden välikysymyksen aikaansaamiseksi. Muut oppositiopuolueet allekirjoittivat kysymyksen lukuun ottamatta sosiaalidemokraatteja. Vakavien keskustelujen aikana he tulivat kuitenkin mukaan keskusteluun. Eduskunnan ilmapiiri oli erityinen. Se oli ainutlaatuinen tilanne, jossa kaikki osapuolet, sekä hallitus että oppositio, myös vasemmisto ja vihreät, yhtyivät maatalouden haasteisiin.

Kaikki ymmärsivät ilman määrätietoisia toimenpiteitä suomalainen maatalous joutuisi konkurssiaallon kohteeksi ja suomalainen elintarviketuotanto puolestaan joutuisi hallitsemattoman alasajon tielle. Tällainen kielteinen kehitys vähentäisi kotitalouksissa puhtaan ruoan tarjontaa.

Välikysymyskeskustelun jälkeen Karhiselle annettiin Sipilän hallituksen toimesta toimeksianto tutkia maatalouden tilannetta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia kasvattaa maatalouden yrittäjyyttä 500 miljoonalla eurolla. Viljelijöiden tulot ovat laskeneet koko 2000-luvun.

Raportin mukaan yksi ongelmista on, että tuottajien asema elintarvikeketjussa on huonompi kuin niiden todellinen painoarvo antaa näennäisesti ymmärtää. Elintarvikeketjun huono sisäinen ilmapiiri aiheuttaa sen, että kaupan asema on vahvistunut liiaksi.

Suomalainen kuluttaja on tietoinen siitä, että meillä on maailman puhtain ruoka. Kuluttajat ovat jopa valmiita maksamaan ruoasta hieman ylimääräistä. Tosin yhdellä edellytyksellä: lisämaksu annettaisiin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, eli maanviljelijöille, jonka ruoan tuottavat. Eri markkinaosapuolten olisi kiinnitettävä nyt huomiota viljelijöihin. Jokaisen suomalaisen aterian takana on ainakin yksi viljelijä. Kaupan on otettava vastuu ennen kuin on liian myöhäistä. Kriisi on edelleen tosiasia. Se on todistaa sen, että maatalouden välikysymys oli erittäin välttämätön. Toivon, että Karisen tutkimus johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Kello käy.