Vuoden 2019 budjetti valmistui. Nyt on tärkeää, että kriisitunnelmista löydetään tie kohti parempaa tulevaisuutta.

Valtion ensi vuoden talousarvion palautekeskustelu alkoi maanantaina yleiskeskustelulla budjetista. Kaiken kaikkiaan keskustelussa käytettiin yli 200 puheenvuoroa. Allekirjoittaneella oli kunnia pitää kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä antoi talouden myönteisestä käänteestä reilun tunnustuksen hallitukselle. Miten kestävä talouskasvu saavutetaan pidemmällä aikavälillä?

Talouskasvun veturina on ollut vientiteollisuus. Viennin veto on keventänyt Suomen velkasuhdetta. Epävarman maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi vientiteollisuuden varaan ei taloustalkoita voi yksin rakentaa, vaan julkisen talouden tasapainottaminen vaatii edelleen hallittua talouspolitiikkaa.

Lyhennämme velkataakkaamme ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, mutta työtä Suomen uudistamiseksi on jatkettava. Vuosi vuodelta heikkenevä syntyvyys on merkittävä huolenaihe. Ikäsidonnaiset menot tulevat kasvamaan tulevina vuosina, ja huoltosuhde jatkaa heikkenemistään.

Toimivan sote-uudistuksen lisäksi tarvitaan muita rakenneuudistuksia, kuten kannustavampi sosiaaliturva, reilumpi verotus ja joustavampi työelämä.

Talouskasvu on nimittäin useiden mittareiden mukaan hidastumassa. Maailmantaloudessa on useita huolta herättäviä tekijöitä, kuten kauppasotien mahdollisuudet, epäselvyys Britannian EU-eroon liittyen sekä Italian ja Ranskan sisäiset ongelmat.

KD eduskuntaryhmä ottaa toiminnassaan huomioon talouden realiteetit. Siksi vaihtoehtobudjettimme oli maltillinen. Valtio ei voi hallitsemattomasti lisätä pysyviä menoja noususuhdanteen aikana, varsinkaan kun jatkamme velkataakan kasvattamista ensi vuonna.

Tarvitsemme lapsimyönteisen yhteiskunnan ja perheiden tilanne tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. KD esitti vastalauseessaan konkreettisia toimia, jotka parantaisivat lapsiperheiden, iäkkäiden ja sairaiden asemaa.

Viikon aikana olemme keskustelleet laajasti eri politiikan sektoreista.

Suomalainen maanviljely ja kotimainen ruokatuotanto ovat ajautuneet viime vuosina todelliseen kriisiin, ja hälyttävä piirre on se, että tilojen kannattavuuden keskiarvo on heikentynyt vuosi vuodelta. Maataloustoiminnan kannattavuus heikkenee tällä hetkellä myös tuottavimmilla maatiloilla.

KD jätti tämän kauden ainoan välikysymyksen eduskuntakauden alussa, joka koski maatalouden ahdinkoa ja kannattavuusongelmia. Välikysymykseemme yhtyi koko oppositio, joka viesti vahvasta yhtenäisyyden hengestä. Minusta tämä oli uusi käänne Suomen maatalouspolitiikassa.

Niin kotimaisen ruuan menekki kuin tuottajahinnat on saatava takaisin kasvu-uralle. Kävin taannoin erään kotimaisen ketjun kaupassa. Sain käsiini juuston tuotemerkillä ”Maatilan Parhaat.” Kun käänsin pakkauksen, valmistusmaaksi oli ilmoitettu Hollanti ja se oli pakattu Virossa. Mielestäni näin käytettynä ”Maatilan Parhaat” -brändin käyttäminen johtaa kuluttajaa harhaan.

Meidän on murrettava kauppaketjujen omien tuotemerkkien niin sanottuun private label ‑järjestelmään liittyvät ongelmat. Suomalaiset suosivat kotimaassa tuotettua ruokaa. Se on paitsi terveellistä, mutta myös paras teko ilmaston kannalta. Nyt on tärkeää, että kriisitunnelmista löydetään tie kohti parempaa tulevaisuutta.

Hyvää ja Siunattua Uutta Vuotta!