Ylen politiikan toimitus kyseli alkuvuodesta eduskuntaryhmien käsityksiä kevään tärkeimmistä politiikan aiheista. Kysely tehtiin kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajille.
Yle julkaisi yleisluontoisella tavalla 2. helmikuuta ensimmäisen uutisartiikelin eduskuntaryhmien kannoista. Kyseinen artikkeli oli sinällään asiallinen ja suhteellisen kattava.
Sen sijaan viikkoa myöhemmin, eli 9. helmikuuta, Yle julkaisi sitten uuden jutun, jonka otsikko oli: “Ideologiat tiskiin – tässä eduskuntaryhmien todelliset kevään “kärkihankkeet” avioliittolaista perustuloon”.
Yle kirjoitti jo ingressitekstissä, että “Kristillisdemokraattien ykkösaiheita ovat sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäiset”.
Olin hämmentynyt! Sinänsä en väitä, että Yle olisi kirjoittanut mitään sellaista mitä ei pitäisi paikkaansa tavoitteisiimme nähden, mutta Yle:n tapa analysoida vastauksemme herättää ihmetystä.
Miksi? No siksi, koska kyselyn ensimmäinen ja ehkä oleellisin kysymys oli muotoiltu näin:
1) Mitkä ovat eduskuntaryhmäsi kannalta kevätkauden tärkeimmät poliittiset kysymykset (tärkeysjärjestyksessä)?
Luit aivan oikein, Yle pyysi laittamaan kärkihankkeet TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. Minä olen tavannut vastata hyvin seikkaperäisesti ja totuudenmukaisesti toimittajien kyselyihin. Mitä Yle kirjoitti KD:n kärkihannkeista? Tässä suorat lainaukset Yle:n jutusta.
Ensin väliotsikko: “KD: Miehen ja naisen aito avioliitto”.
Sen jälkeen leipätekstiin: “Kristillisdemokraatit nostavat oppositiosta kevään TOP5:een sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislakien käsittelyn sekä kahden naisen tai kahden miehen välistä avioliittoa vastustavan “Aito avioliitto” -kansalaisaloitteen, jotka tulevat keväällä eduskuntaan. KD pitää tärkeänä liitännäislakien, kuten adoptiolain arviointia sekä sitä, että lapsilla olisi ensisijaisesti oikeus äitiin ja isään”.
Jutusta syntyy ymmärryksen että tämä on ainoa asia mitä KD ajaa. Jotta kansalaisille tulisi oikea käsitys KD:n politiikasta ja kevätkauden kärkihankkeista päätin julkaista lähettämäni vastaukset Yle:n kyselylle. Oikeassa järjestyksessä.
KD:n kärkihankkeet vuodelle 2016
Alkanut vuosi tulee olemaan monella tapaa haasteellinen eduskunnassa ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallituksen talouspoliittiset päätökset herättivät kovaa keskustelua koko viime syksyn ajan. Yhteiskuntasopimusneuvottelut jatkuivat ja loppuivat useampaan otteeseen, ja hallituksen sote-ratkaisu syntyi hyvin dramaattisten käänteiden jälkeen. Monet niistä teemoista, jotka puhuttivat viime syksynä, tulevat olemaan vahvasti esillä myös tämän vuoden aikana. Itse näen tärkeimpänä asiana, että yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi.
KD eduskuntaryhmä kokosi viiden kohdan listan niistä teemoista, joita pidämme tärkeinä. Ryhmä pyrkii erityisen aktiivisesti vaikuttamaan näissä asioissa eduskuntatyössä ja osallistua niihin liittyvään julkiseen keskusteluun. Pidämme tärkeänä, että näitä teemoja käsitellään asianmukaisella ja rakentavalla tavalla, sillä kyseessä on yhteiskunnan kannalta keskeisistä asioista.
KD eduskuntaryhmän kärkihankkeet (tärkeysjärjestyksessä) vuodelle 2016:
1. Yhteiskuntasopimuksen synnyttäminen/ratkaisut työllisyys- ja taloustilanteen parantamiseksi
Suomen talouden heikko tila ja kustantaa hyvinvointipalveluja sekä suomalaisen työn kilpailukyvyn heikentyminen tekevät välttämättömäksi yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen. Muutoin talouden sopeutustoimet leikkauslistoineen jatkuvat vuodesta toiseen. SAK:n ehdottama palkkojen jäädytys on hyvä alku, tosin KD ehdotti sitä vaaliohjelmassaan pitempiaikaisena. Yhteiskuntasopimuksen löytäminen sopuisasti työmarkkinajärjestöjen kesken on äärimmäisen tärkeää työmarkkinarauhan takia. Suomella ja suomalaisilla ei ole tässä tilassa varaa lakkoiluun. KD kannustaa hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä löytämään toimivan ja tasapuolisen ratkaisun, jolla vahvistetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia. KD vaatii hallitukselta myös pikaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan työllistymistä ja yrittäjyyttä nopealla tähtäimellä.
2. Turvapaikanhakijakriisin saaminen haltuun
Lähitulevaisuuden muuttoliikkeeseen vaikuttaa suuresti, kyetäänkö kriisialueille luomaan vakautta, tukemaan lähimaita pakolaiskriisin hoitamisessa ja ehkäisemään uusien kriisipesäkkeiden syntyä. KD:n mielestä vuonna 2015 EU:n päätöksenteossa tehtiin merkittäviä virheitä, jotka johtivat pakolaiskriisin ryöstäytymiseen käsistä. Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että panokset suunnataan pakolaiskriisin ehkäisyyn ja rajavalvonnan tehostamiseen, pakolaisleirien tilanteen helpottamiseen, tuen suuntaamiseen kriisimaiden lähialueille ja kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamiseen.
3. Sote-ratkaisun eteenpäin vieminen
Suomi tarvitsee nopeasti sosiaali- ja terveydenhoitouudistuksen, jossa terveyskeskukset sosiaalitoimi mukaan luettuna saadaan toimimaan paremmin ja hoitojonot purettua. KD kannattaa perustason ja erityistason terveydenhoidon yhdistämistä samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tulee erityisesti panostaa perusterveyden- ja -perussosiaalihuoltoon matalan kynnyksen lähipalveluina. Terveyskeskuksiin tulisi myös avata ilman ajanvarausta toimivia mielenterveyshoitajien päivystyspisteitä erityisesti nuorille. Hallituksen päätös sitoa sote-uudistus raskaaseen ja monimutkaiseen maakuntahallintoon on KD:n mielestä virheellinen. Kannustamma hallitusta tarkastelemaan ratkaisua ja kehittämään sitä asiantuntijoiden suosittelemaan suuntaan eli pienempään määrään sote-alueita.
4. Hankintalain uudistus
Eduskunnan kevätkauden lainsäädäntöhankkeista tärkeimpiä on hankintalain uudistus. Hankintalain muutos pohjaa julkisten hankintojen direktiivin uudistukseen, ja siinä on hyödynnettävä direktiivin parannukset. KD:n mielestä yhteisillä verovaroilla tehtävillä hankinnoilla kannattaa mieluummin tukea paikallista tuotantoa, joten direktiivin mahdollistamat joustot ja parannukset mm. kokonaisedullisuudesta, ala- ja ylärajoista, sosiaalisista ja elinkaarikustannuskriteereistä tulee hyödyntää täysimääräisesti.
5. Avioliittolain liitännäislait
Hallituksen yksimielisesti ajaman sukupuolineutraalin avioliittolain liitännäislakien paketin käsittely sekä ”aito avioliitto”-kansalaisaloite ovat tulossa eduskuntaan. Pidämme tärkeänä huolehtia myös tarvittavista lapsivaikutusten arvioinneista, lasten perusoikeuksista, lasten ensisijaisesta oikeudesta äitiin ja isään. Pyrimme suojelemaan perinteistä miehen ja naisen välistä avioliittoa sen hajottamiselta, säilyttämään tämän yhteiskunnan perusyksikön yhtenä tärkeänä hyvinvointiyhteiskunnan osana.
Nämä vastaukset toimitin siis Yle:lle. Minusta Yle kysyi kärkihankkeista, mutta piilotti vastaukset tiskin alle. Sen sijaan Yle löi ideologiat tiskiin. Erityisesti KD:n kohdalla. Muiden ryhmien kohdalla oli kyllä kattavammin referoitu.
Median tehtävä on tuottaa uutisia. Ihmettelen jos se on suuri uutinen, että KD vastustaa sukupuolineutraalin avioliittolakiin kuuluvat liitännäislait.
Yle-laki määrittelee Ylen tehtävän näin:
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia.
Ylen on määritellyt toimintansa arvot mm. seuraavasta:
Ylen ja yleläisten toimintaa ohjaavat arvot – luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen. Arvot ovat perusta, johon yleläiset ja Yle yhtiönä sitoutuvat kaikessa toiminnassaan. Eettinen ohje kiteyttää ne periaatteet, joiden avulla saavutamme ja säilytämme luotettavuuden, riippumattomuuden ja toimimme ihmistä arvostaen.
· Kunnioitamme ihmisoikeuksia.
· Edistämme sananvapautta.
· Toimimme oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.
· Viestimme rehellisesti ja avoimesti.
Ylen toimittajat ovat lisäksi sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston eettisiin ohjeisiin. Siinä lukee mm. että journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lisäksi journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Toteutuivatko nämä kriteerit tässä jutussa?