Venäjän julma sota Ukrainaa vastaan on jatkunut lähes 300 päivää. Viattomiin ihmisiin kohdistuu mielettömiä hyökkäyksiä, joista kärsii pääasiassa vanhukset, naiset ja lapset. Tämä on ennennäkemätön tragedia.
Sota ja ylioptimistinen aikataulu siirtymisessä fossiilisiin polttoaineisiin on johtanut sähkön hinnan rakettimaiseen nousuun sekä ennätykselliseen inflaatioon.
Yksi hallituksen keskeisistä tehtävistä on turvata ruoan ja energian saatavuus – varsinkin kriisiaikoina. On kuitenkin tärkeä tehdä kestäviä päätöksiä jo ennen kuin kriisit puhkeavat. Ei saa myöskään unohtaa tehdä päätösten vaikutusarviointeja. Vaikka me kaikki ymmärrämme, että pitkällä aikavälillä meidän on päästävä eroon riippuvuudesta fossiilisiin polttonaineisiin, eivät silti ideologia tai tavoiteaikataulut saa menettää yhteyttä todellisuuteen ja senhetkiseen maailmantilanteeseen.
On kyettävä arvioimaan uudelleen tavoitteita sekä niihin pääsemisen nopeutta yllättävän kriisin puhjetessa. Tässä energiakriisissä olisi pitänyt ottaa mukaan varakapasiteetiksi toiminnassa olevat hiilivoimalat. Valitettavaa on myös ollut hallituksen kiire turpeen käytön kieltämiseksi, sillä energiaturvetta tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan. On fakta, että biopolttoaineita ei yksinkertaisesti ole riittävästi Suomessa.
Keväästä lähtien oppositio on toistuvasti vaatinut hallitukselta toimenpiteitä turvaamaan ihmisten selviytyminen kriittisimmistä ja kylmimmistä talvikuukausista. Sähkön arvonlisäveron alentaminen oli riittämätön toimenpide. Myös pienituloisten ylimääräinen tuki on vain pisara meressä ja auttaa valitettavasti vain murto-osaa väestöstä. Onneksi nyt on pääministeripuolue herännyt todellisuuteen – vihdoinkin. Pääministeri Sanna Marin on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet tapaamiseen ensi viikolla pohtimaan ratkaisuja.
Toinen suuri huolenaihe on maatalouden henkiinjäämiskamppailu. Huoli kotimaisen maatalouden tulevaisuudesta tuntui vahvalta yli puoluerajojen, kun asiaa käsiteltiin välikysymyskeskustelussa. Tästä huolimatta hallitus ei ole kyennyt keksimään konkreettisia ratkaisuja siihen, miten maanviljelijöitä voitaisiin tukea kustannuskriisin aikana. Maanviljelijät ja ruoantuottajat ovat jääneet hallituksen sisäisten erimielisyyksien panttivangiksi. Tämän vuoksi ensi vuoden budjetissa on kriisi jäänyt huomiotta. On surullista seurata hallituksen kyvyttömyyttä luoda ratkaisuja ruoka- ja energiakriisin selättämiseksi.
Olen yllättynyt siitä, että hallitus on yrittänyt vähätellä maatilojen konkurssiuhkaa. Iltasanomien tietojen mukaan osa hallituspuolueista näki tämän jopa mahdollisuutena painostaa Keskustaa maatalouspaketin suunnittelussa. Painostus perustui virkamiesten arvioihin, joiden mukaan on mahdollista jättää maataloutta tukevat toimenpiteet tekemättä tulevana talvena vaarantamatta huoltovarmuutta.
Tämä on käsittämätöntä. Mikään ei voi korvata lopettaneita maanviljelijöitä puhumattakaan valtavasta määrästä menetettyä inhimillistä pääomaa.
Meillä on synkkä vuosi takana. Mutta voimme toivoa ja rukoilla parempaa tulevaisuutta. Uskon, toivon ja rakkauden symbolit valaisevat monia ikkunoita täällä Pohjanmaalla joulun aikaan. Risti muistuttaa meitä siitä, miksi vietämme joulua. Ankkuri symboloi toivoa, jota näinä aikoina todella tarvitsemme. Sydän muistuttaa meitä rakkaudesta rakkaitamme kohtaan, mutta myös lähimmäisenrakkaudesta kaikkia niitä kohtaan, jotka kärsivät epätäydellisessä maailmassamme. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulua!
