Eduskunta keskusteli viikolla Suomen suhteesta Venäjään. Miltei kaikissa puheenvuoroissa korostettiin hyviä naapuruussuhteita Venäjään sekä hyvien kauppasuhteiden merkitystä. Allekirjoittanut piti KD eduskuntaryhmän puheenvuoron keskustelussa.
Venäjän valtionjohto on viime vuoden aikana viljellyt strategioita, jotka perustuvat ajatukselle että Venäjän kansalaisuus ja venäjänkielinen väestö ovat niin vahvasti liittoutuneet, että Venäjän valtionjohdon mielestä sillä on oikeus loukata muiden maiden suvereniteettia.
Venäjä on Ukraina-kriisissä ajanut itsensä nurkkaan sekä taloudellisesti että poliittisesti. Sen seurauksena myös Suomi kärsii Venäjän taloudellisesta ahdingosta. Suomen osalta olisi hyödyllistä, että Venäjä, niin pian kuin mahdollista, palaisi yhteistyöhön länsimaiden kanssa ja saisi taloutensa jälleen kasvuun. Venäjän vaaditaan nyt etsivän vastauksensa siihen, miten he aikovat selvitä vaikeuksista, jotka alhaiset öljyhinnat toivat mukanaan sekä kuinka he aikovat päästä länsimaiden asettamista pakotteista. Maa ei voi luottaa nouseviin öljyhintoihin. He eivät voi myöskään laskea sen varaan että EU luopuisi sanktioista, ilman että Venäjä ensin vetää joukkonsa pois ja luopuu taisteluista itäisessä osassa Ukrainaa. Yhteistyöhön suuntautuminen Kiinan kanssa ei riitä korjaamaan maan taloudellista suhdetta EU:n kanssa.
Henkilökohtaisesti katson, että jatkuva yhteistyö Venäjän kanssa on tarpeellista kun tavoitteena on ratkaisujen löytäminen useisiin kansainvälisiin kriiseihin. EU:n tulee aktiivisesti pyrkiä saavuttamaan tavoitteita ja ratkaisuja pitäen johdonmukaisesti kiinni Unionin arvoista ja tavoitteista. On olemassa useita tärkeitä tuote-, kauppa- ja osaamisalueita, esimerkiksi useita projekteja arktisilla alueilla, joilla on erityistä merkitystä ja kasvupotentiaalia Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Pietarin alueen kehityksellä on myös suuri merkitys koko Itämeren suojelussa. Näitä ei tule riskeerata vaan sen sijaan tavoitella entistä tiiviimpiä kontakteja.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee, että Suomi on mukana EU-maiden yhteisrintamassa sanktioiden läpiviennissä. Siitä huolimatta on äärimmäisen tärkeää ylläpitää ja rakentaa hyviä, avoimuuteen ja vastavuoroiseen kunnioitukseen perustuvia kahdenvälisiä suhteita Suomen ja Venäjän välillä. Vaikka juuri nyt näyttäisi pimeältä, näemme kuitenkin kasvupotentiaalia mitä tulee kauppaan ja turismiin maiden välillä. Siksi liikenneväyliä ja raja-asemia on kehitettävä sujuvan liikkuvuuden edistämiseksi.
