Kolme viikkoa ennen perussuomalaisten puoluekokousta alkoi vaikuttaa siltä, että Halla-aho voittaa puheenjohtajavaalin. Tästä seurasi huhumylly. Kollegat puhuivat käytävillä vaihtoehtoisesta strategiasta. Hallitus hajoaa ja mukaan otettaisiin RKP ja KD. Aluksi pidin tätä vitsinä. Useamman toimittajan esitettyä kysymyksiä siitä miten suhtaudumme asiaan, aloin ajatella, että joko huhuille vaihtoehtoisesta strategiasta on katetta tai sitten joku halusi provosoida meitä. Päätin suhtautua asiaan rauhallisesti. Pääministeri ei nimittäin ollut esittänyt minkäänlaista virallista tiedustelua hallitusyhteistyöstä meille.
Puheenjohtajavaalin ratkettu lauantaina ja sen jälkeen, kun RKP oli julkisuudessa ilmoittaneet olevansa valmiita neuvotteluihin, minua lähestyttiin puolueen sisältä ja toivottiin, että myös kristillisdemokraattien tulisi viestiä samalla tavalla. Päätin odottaa rauhassa monesta eri syystä. Timo Soinin kommentoi lauantaina, että hän aikoo jatkaa ulkoministerinä. Tämä vahvisti epäilyksiäni siitä, että on olemassa toinen suunnitelma. Toinen syy oli hiljaisuus pääministeripuolueen suunnalta. Kukaan ei ottanut meihin yhteyttä, vaikka useat mediat kertoivat, että KD ja RKP ovat mahdollisia uusia hallituskumppaneita. KD on valmis kantamaan vastuuta, mikäli kansakunnan etu sitä vaatii. Mahdollinen hallitukseen osallistuminen on kuitenkin mahdollista vain neuvotteluiden jälkeen. Olisimme tietysti vaatineet muutoksia useissa eri kysymyksissä, kuten mm. alkoholilaki ja sote-uudistus.
Kuvio hallituskriisissä muistuttaa vajaan kahden vuoden aikaista tilannetta, kun RKP:tä ja KD:ta käytettiin pelinappuloina keskustan ja kokoomuksen riidellessä sote-ratkaisuista. En halunnut, että eduskuntaryhmämme olisi joutunut samanlaiseen tilanteeseen kuin silloin.
Sunnuntai-iltana pääministeri soitti kaikille oppositiojohtajille ja antoi tilannekatsauksen. Tässäkään vaiheessa ei ollut puheita tunnustelukierroksesta. Tiistai-aamuna pidimme varmuuden vuoksi ylimääräisen ryhmäkokouksen. Päätimme kuitenkin, ettemme tee yhtään mitään, ennen kuin kuulemme pääministeriä samana iltana ja mikäli hallitustunnustelut alkavat. Illalla saimme lisätietoa Kesärannassa. Keskusta ja kokoomus jatkavat hallitustyötä yhdessä 20 aikaisemman perussuomalaisen kanssa. Käytännöllinen ratkaisu kriisiin. Lyhyellä tähtäimellä ratkaisu antaa jatkuvuutta päätöksentekoon ja tämän pitäisi tukea talouskasvua, mikä vihdoin on lähtenyt käyntiin. Kysymys kuulukin, mikä hinta tälle manööverille tulee. Arvelisin, että kokoomus, joka hallituskumppaneista on ilmaisut eniten tyytymättömyyttä ratkaisuun, tulee hyödyntämään tilanteen täysimääräisesti. Sille, että ryhmä jossa on vain 20 kansanedustajaa saa säilyttää viisi ministerinpaikkaa, on oma hintansa. Arvaan, että keskusta joutuu maksamaan hyväksymällä alkoholilainsäädännön liberalisoinnin. Toinen hintalappu isketään mahdollisesti sote-uudistukseen. Tulevaisuudessa tulee vielä kolmas hintalappu eteen. Puoli miljoonaa äänestäjää antoi äänensä Soinin puolueelle, perussuomalaisille. Heidän täytyy tuntea itsensä täydellisesti petetyiksi. Ja tämä johtaa kasvavaan vastenmielisyyteen politiikkaa kohtaan.
