Tänään, 6. marraskuuta, vietämme Ruotsalaisuuden päivää. Tänä vuonna Suomi juhlii 100 vuotta kestänyttä itsenäisyyttä. Satavuotisjuhlan johdosta ja liittyen siihen keskusteluun mikä yhä useammin nousee esille ja minkä tarkoituksena on heikentää ruotsin kielen asemaa, tuntuu erityisen tärkeältä kerrata maamme historiaa ja miten esi-isämme ajattelivat ja toimivat.
Kielikeskustelun yhteydessä vaikuttaa välillä siltä, että kaikki eivät välttämättä tunne yhteistä historiaamme. Tai liekö niin, ettei kaikilla ole ollut mahdollisuutta lukea tai kuulla tapahtumista ennen maamme itsenäisyyskamppailua vuonna 1917. Unohtaa ei tule myöskään yhteisen itsenäisyyden puolustamista talvi- ja jatkosodassa. Itsenäisyystaistelussa miehet ja naiset taistelivat rinta rinnan yhteisen isänmaan puolesta. Se, että oliko syntynyt ruotsin tai suomen kieliseen perheeseen, ei ollut mitään merkitystä. Kaikki taistelivat yhteisen asian puolesta.
Vuonna 1917 kamppailussa Suomen vapauttamiseksi Venäjän vallasta, saksalaiset auttoivat suojeluskuntia saamaan aseita. Kun suojeluskunnat riisuivat venäläisiä sotilaita aseista, oli käytössä noin 7000 asetta. Kokonaismäärästä 90 prosenttia, 6500 asetta, kuljetettiin höyrylaiva s/s Equityllä Pohjanmaan rannikolle 1 marraskuuta 1917. Equityn aselastin vastaanotto organisoitiin ja toteutettiin Maksamaan Västerössä ja Luodon Tolvmangrundetissa. Kallisarvoinen lasti oli jääkärien ja aktivistien peräänantamattoman työn tulos. Samalla se oli kallisarvoinen ja isänmaallinen teko ruotsin kieliseltä väestöltä, jolla oli myös ratkaiseva merkitys vapaussodan alkuvaiheessa.
Tämän operaation jälkeen esi-isämme sopivat, ettei mitkään vastakkaiset tavoitteet saisi erottaa suomen- ja ruotsinkielisiä väestöryhmiä yhteisen isänmaan rakentamisessa. Tavoite, josta aiemmat polvet ovat pitäneet kiinni. Talvi- ja jatkosodassa. Ja myöhemmin maamme jälleenrakentamisessa. Rinta rinnan.
Meidän tulee pitää kiinni esi-isiemme hyvistä periaatteista liittyen kieli- ja kulttuuriperintöön. Sen sijaan, että edistäisimme turhia kielitaisteluita, meidän tulee huolehtia kahdesta kansalliskielestämme, suomesta ja ruotsista. Se on rikkaus maallemme. Meidän tulee jatkaa yhteisen isänmaamme rakentamista. Yhdessä. Yhtenä kansana – kahdella kansalliskielellä.
Peter Östman
Kansanedustaja
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä
