Ennen eduskuntavaaleja kansalaisilla oli suuria odotuksia sen suhteen, että Suomi saataisiin kuntoon. Tämä toteutuisi päättäjiä vaihtamalla. Haluttiin hallitus, joka tekisi päätöksiä nopeassa tahdissa ja tekee päätöksiä asioista, jotka oli jätetty tekemättä. Lista tehtävistä oli pitkä. Kilpailukyky piti saada kuntoon. Byrokratiaa piti karsia. Sote-uudistus piti saattaa maaliin. Nämä tavoitteet ovat hyviä ja tavoittelemisen arvoisia.
Hallitus on nyt ollut vallassa vuoden. Monta palloa on vielä ilmassa. Sote-uudistus ei ole vieläkään valmis ja elinkeinoelämä odottaa kärsimättömänä, että yhteiskuntasopimus tuo luvatun parannuksen kilpailukykyyn. Vuosikymmenten ajan useat hallitukset ovat ottaneet käyttöön lakeja ja sääntöjä, jotka ovat vaikeuttaneet yritysten ja yksityishenkilöiden arkea. Kansalaiset ja varsinkin elinkeinoelämä odottaa byrokratian karsimista.
Puolustan useita niitä toimenpiteitä, joita hallitus yrittää viedä läpi. Minulta ei kuitenkaan löydy ymmärrystä viimeisimmälle esitykselle, jota mainostetaan osana normien purkutalkoita. Tarkoitan hallituksen uusia alkoholipoliittisia linjauksia.
Mitä mieltä ollaan seuraavista ehdotuksista? Nelosolutta saadaan tästä lähtien myydä ruokakaupoissa. Vahvempia lonkeroita voidaan myös myydä ruokakaupoissa. Alkojen aukioloaikoja pidennetään kello 21:een nykyisen kello 20 sijaan. Kaikki anniskeluluvan omaavat ravintolat saavat myydä alkoholia kello neljään aamulla. 16-vuotiaat saavat tarjoilla alkoholia vuorovastaavan valvonnassa. Alkoholin markkinointia helpotetaan. Jatkossa asiakkaat voivat ostaa useamman annoksen alkoholia kerralla. Alkoholin myynti luotolla sallitaan. Kaiken kaikkiaan nämä linjaukset johtavat lisääntyvään tarjontaan, alempiin hintoihin ja lisääntyvään juomiseen.
Olen hämmästynyt miten keskustajohtoinen hallitus taipui Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdettavaksi alkoholikysymyksessä. Koko hallitus vaikuttaa olevan alkoholiteollisuuden lobbaajien vietävissä.
Jo tällä hetkellä noin 100 000 lasta elää perheissä, joissa alkoholin väärinkäyttö aiheuttaa elinikäisen trauman lapsille. Alkoholi-, ravintola- ja päivittäistavarabisneksen taloudellisten hyötyjen sijaan tulisi ajatella lasten parasta. Joka vuosi noin 2000 henkilöä kuolee alkoholista johtuvista syistä. THL:n Pekka Puska arvioi, että nelosoluen myynti ruokakaupoissa johtaa 1000–1500 lisäsairaalakäyntiin ja 100–150 alkoholikuolemaan vuosittain. Lääkäriliitto muistuttaa, että alkoholipolitiikka vaikuttaa kaikkein eniten terveydenhoidon kustannuksiin maassamme. Alkoholista johtuvat kustannukset yhteiskunnalle aiheuttavat arvioiden mukaan 4-6 miljardin laskun veronmaksajille vuosittain.
Muissa Euroopan maissa humalajuominen on häpeällistä. Näin ei ole Suomessa. Kännipuheet ja juomisen kehuminen on täällä normi. Puoli miljoonaa suomalaista kärsii alkoholiongelmasta. On harhaluulo ajatella, että suomalaiset omaksuisivat eurooppalaisen viinikulttuurin.
Keskustan vaaliteema ennen vaaleja oli ”Suomi kuntoon”. Hallituksen alkoholipoliittiset linjaukset vievät Suomea ikävä kyllä toiseen suuntaan. Juomalla ei saada Suomea kuntoon.