Parempi lainsäädäntö on tärkeä tavoite niin Suomessa kuin monissa muissa maissa. Kataisen hallitusohjelmassa todettiin mm. että toimenpiteitä sääntelyn parantamiseksi jatketaan. Näistä hyvistä aikeista huolimatta hallituskauden aikana on tehty lakiehdotuksia, jotka lisäävät byrokratiaa. Esimerkkinä voidaan mainita tilaajavastuulaki, joka astui voimaan jo vuonna 2007 ja joka edellytti, että tilaaja tutkii ne osapuolet, joiden kanssa yritys aikoo tehdä sopimuksen vuokratyövoimasta ja että alihankintasopimukset ovat luotettavia sekä noudattavat työehtoja. Heinäkuussa 2014 lakia kiristettiin siten, että tilaajan selvitysvelvollisuus muutettiin niiden tietojen osalta jotka koskevat verotusta ja eläkevakuutusta ja että selvitysvelvollisuus tulee ulottaa koskemaan myös yrityksen terveydenhuollon järjestämistä. Lakimuutoksen tavoite oli saada kiinni veronkiertäjät mm. rakennusalalla. Tavoite itsessään oli hyvä, mutta se on tuonut mukanaan valtavasti lisätaakkaa niille pienyrittäjille jotka aina hoitivat veronsa ja maksunsa velvollisuudentuntoisesti. Mielestäni hallituksen olisi tullut tehdä parempi arviointi seurauksista ennen tämän lain käyttöönottoa.
Tarpeettomaan byrokratiaan ja mutkikkaisiin lakeihin liittyvät ongelmat olivat yksi syksyn kuumista poliittisista puheenaiheista. Kokoomus ja keskusta esittivät listoja jotka sisälsivät esimerkkejä laeista ja asetuksista, jotka koettiin ongelmallisiksi ja joiden arvioitiin heikentävän yritysten kilpailukykyä. Myös Kristillisdemokraatit tekivät listan 22 esimerkkilaista, jotka kansankielellä arvioidaan ”idiooteiksi” laeiksi tai asetuksiksi. Arviointien mukaan lakisääteisten tiedonantovelvoitteiden toteuttaminen aiheuttaa vuosittain yrityksille hallinnollista taakkaa lähes 2 miljoonan euron arvosta. Lakisääteiset tiedonantovelvoitteet kuten esimerkiksi eri ilmoitus- ja raportointivelvoitteet, tuotemerkintäsitoumukset, lupamenettelyt ja tukihakemukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.
Kesän keskustelu byrokratiasta johti siihen että hallitus päätti asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävä on käydä läpi ne lait ja asetukset, jotka tulee uudistaa. Allekirjoittanut on jäsenenä yhdessä työryhmässä. Marraskuussa ryhmä kokosi yhteen poliittisten puolueiden ehdotukset sekä kansalaisten vastaukset, jotka tulivat suoraan uudistetun nettiportaali otakantaa.fi -kautta. Työryhmän seuraava tehtävä on arvioida ehdotuksen seuraukset ja tammikuussa työryhmä tulee luovuttamaan loppuraporttinsa sekä ehdotuksen toimenpiteistä.
Haluan kiittää kaikkia lukijoita, toivottaa teille rauhallista joulua sekä toivoa parempaa lainsäädäntövuotta 2015!
Peter Östman,
Kansanedustaja, KD