Sipilän hallituksen kausi lähentelee puoliväliä. Ensimmäisten vuosien aikana hallitusta on leimannut hätiköinti ja puutteellinen lainvalmistelu. Hallitus on antanut useita esityksiä, jotka sitten myöhemmin on peruttu. Suuri osa perutuista esityksistä liittyy huonosti valmisteltuihin säästöpäätöksiin tai vaikkapa kaavailtuihin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin, jotka hiljattain todettiin toteuttamiskelvottomiksi. Hallituksen toimintaa seuratessa tulee väkisinkin mieleen, että niitä ”kaiken maailman dosentteja” ehkä kannattaisi mieluummin kuunnella ennen päätöksentekoa kuin sen jälkeen.
Ennen eduskuntavaaleja vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että uuden hallituksen tärkein tehtävä on saattaa sote-uudistus maaliin. Sipilän hallitus pääsi dramaattisten vaiheiden jälkeen sopuun sotesta ja nyt esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella. Myös Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä antoi lausuntonsa laajasta lakipaketista liittyen sote- ja maakuntauudistukseen. Suosittelemme lausunnossamme, että ”asiantuntijoita kannattaisi kuunnella”.
Lausuntoyhteenvedosta voidaan todeta, että monet tahot ovat meidän kanssa samaa mieltä siitä, miten hallituksen kannattaisi linjauksiaan muuttaa. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta, kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä. Lukuisat asiantuntijat varoittavat, että juuri nämä keskeiset tavoitteet uhkaavat vaarantua hallituksen paaluttamien ehtojen vuoksi. Poliittiset oheistavoitteet tuntuvat olevan hallituspuolueille tärkeämpiä, kuin hyvä ja toimiva uudistus.
Hallituksen linjaamat yhtiöittämispakko ja laaja valinnanvapaus heikentävät palveluketjujen yhteensovittamista. Nykyisen kaltaisena sote-uudistus ei vähennä hyvinvointieroja, vaan voi jopa lisätä niitä maakuntien välillä ja jopa maakuntien sisällä. Tämä johtuu siitä, että valtakunnallinen palvelulupaus puuttuu. KD:n mukaan valtakunnallinen palvelulupaus on luovuttamaton edellytys koko sote-uudistukselle. Eduskuntaryhmämme yhtyy myös niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan ei ole todennäköistä, että asetetut kolmen miljardin säästötavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Kuluneella viikolla hallitus lähetti toisen merkittävän lakihankkeen lausuntokierrokselle. Alkoholilakiluonnokseen sisältyvien vaikutusarvioiden mukaan alkoholin suurkuluttajien määrä tulee kasvamaan ja vuosittaiset alkoholikuolemat lisääntyvät 150:llä, kun vahvempien oluiden ja siiderien saatavuutta lisätään. Alkoholin vammauttamia lapsia tulee syntymään nykyistä enemmän.
Asiantuntijat tuomitsevat jyrkästi hallituksen kaavailut. THL, kaikki alkoholiasiantuntijat ja alan järjestöt vastustavat esitystä. Sote-uudistuksen mahdollisille säästöille voidaan lopullisesti heittää hyvästit, kun terveys- ja sosiaaliongelmat lisääntyvät löysemmän alkoholipolitiikan myötä. Jo viiden prosentin kokonaiskulutuksen lisäys lisäisi alkoholihaittojen välittömiä kustannuksia (1,3 miljardia euroa) saman verran kuin alkoholiverotuottojen odotetaan kasvavan. Välilliset kustannukset ovat moninkertaiset.
Päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvaa inhimillistä hätää ei voi mitata rahassa. Olemme vaatineet esityksen perumista, koska haluamme turvata useammalle lapselle turvallisen lapsuuden ilman vanhempien päihdeongelmia ja pienentää nuorten vaaraa ajautua syrjäytymiskierteeseen.