Viime viikon torstaina käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu koskien kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välinen avioliitto. Toisin sanoen, että kaksi miestä tai kaksi naista voisi avioitua keskenään. Lähetekeskustelussa puolestapuhujat olivat vahvasti edustettuina. Se mikä kanta puolueellani tai minulla on asiaan, ei ole mikään uutinen. Avioliitto on useita vuosituhansia tunnettu koko maailmassa miehen ja naisen välisenä liittona. Ja me toivomme, että se tulee sellaisena säilymään myös jatkossa.
Käytännössä nykyinen rekisteröity parisuhde eroaa avioliittolaista ainoastaan kolmessa kohdassa: Ensinnäkin lain nimi sekä käsite. Toisena erona on oikeus ulkoiseen adoptioon. Kolmanneksi, rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla ei ole automaattista oikeutta samaan sukunimeen.
Katson, että aloite samaa sukupuolta olevien avioliitosta on ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa, että avioliitto on mm. sen instituution perusta, jonka päämääränä on lisääntyminen. Syvää luotaava ranskalainen tutkimus osoittaa, että jos lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen määritelmä ”lasten parhaasta”, ei tällöin ole mitään järkeenkäypää vaihtoehtoa nykyiselle miehen ja naisen väliselle avioliittomuodolle. Voidaan perustellusti todeta, että avioliitto ei ole vain sopimuksenomainen tunnustus kahden ihmisen välisestä rakkaudesta. Se on myös sitova puitekehys velvollisuuksia ja oikeuksia, jotka on muotoiltu lapsen vastaanottamiseksi ja eheän kasvun tarjoamiseksi.
Vaikka kaikki avioliitot eivät johdakaan lapsen syntymään, torjuu ranskalainen tutkimus väitteen, että myös homoseksuaalit parit esimerkiksi keinohedelmöityksen kautta, voisivat lisääntyä. On selvä tosiasia, että samaa sukupuolta olevien suhteessa tarvitaan aina osalliseksi lisähenkilö, kolmas osapuoli, toisen sukupuolen edustaja.
Niin pitkään kuin avioliittokäsite säilyy entisessä muodossaan tarkoittaa se myös, että isyysolettama voidaan säilyttää ja että avioliitto täten voidaan nivoa vanhemmuuden kolmeen ulottuvuuteen: biologiseen, juridiseen ja sosiaaliseen.
Se tosiasia, että avioliiton päämääränä on turvata elämän jatkuminen uusille sukupolville puolustaa myös sitä, että sitoutunut pari voi lisääntyä. Mistään syrjinnästä tässä ei ole kyse, koska samaa sukupuolta olevien parien tilanne on erilainen. Tämän vuoksi heidän tilanteensa tulisi käsitellä erillisessä juridisessa käsittelyssä. Kansalaisaloitteen käsittely siirtyy nyt lakivaliokuntaan, jossa tulen jatkamaan työskentelyä sen puolesta, että avioliitto säilytetään miehen ja naisen välisenä.