Osallistuin pari viikkoa sitten parlamentaarikkokokoukseen Madridissa. Espanjan pääministeri Mariano Rajoys’n isännöimässä kokouksessa oli edustajia eurooppalaisista kansanpuolueista ja kristillisdemokraateista. Parin päivän aikana pohdimme, onko euroalueella näkyvissä valopilkkuja, ja uskaltaako viime viikkoina Espanjasta kuultuihin positiivisiin viesteihin uskoa.
Espanjan kriisi on kestänyt viisi vuotta, ja siihen on liittynyt sekä puhjennut asuntokupla että ennätyskorkea työttömyys. Vähittäiskauppa on laskenut kolmena peräkkäisenä vuotena. Vasta vuosi sitten käsittelimme eduskunnassa Espanjan hallituksen 100 miljardin euron tukipakettihakemusta, joka tähtäsi pankkisektorin pelastamiseen. Espanjan valtionvelka ei tuolloin ollut vielä katastrofaalisen korkea suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta valtionvelan korot olivat ampaisseet nousuun muun muassa asuntomarkkinaongelmien vuoksi. Loppuvuodesta kävi ilmi, että Espanjan todellinen lainatarve oli 100 miljardin euron sijaan 41 miljardia euroa.
Syksyllä 2012 analysoi sekä hallitus että eduskunnan suuri valiokunta tilannetta vakavissa tunnelmissa. Jos Espanja olisi joutunut hakemaan hätälainaa vakausrahastosta myös valtionvelkansa osalta, eivät resurssit pidemmän päälle olisi riittäneet. Uhka euroalueen hajoamiselle oli todellinen.
Reilu kuukausi sitten Espanjan pääministeri Rajoy ilmoitti, että Espanja on päässyt taantumasta. Talousraportit vahvistivat viestin. Espanja ylsi kolmannella vuosineljänneksellä takaisin kasvulukuihin ensimmäistä kertaa kahteen ja puoleen vuoteen. Kasvu on edelleen pientä ja toipuminen vie aikaa. Espanjan keskuspankki Banco de Españan mukaan Espanjan vienti on kuitenkin vahvistumassa, ja teollisuustilastot viittaavat samaan suuntaan.
Kokouksen aikana kävimme läpi sekä Espanjan että koko euroalueen haasteita. Niin pääministeri Rajoy kuin ulkoministeri José Manuel G. Margallo näkivät hiukan valoa tunnelissa. Espanjan hallitus on määrätietoisesti tehnyt työtä ja uudistuksia saadakseen maan talouden järjestykseen. Lääkkeet ovat karvaita, mutta suurin osa kansasta vaikuttaa ymmärtäneen uudistusten tarpeellisuuden. Käännös parempaan valaa pientä toivoa myös Portugalissa, jonka talous on syvästi riippuvainen naapurimaan voinnista.
Tällä viikolla vierailimme suuren valiokunnan delegaation kanssa Brysselissä. Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan euroalueella on otettu edistysaskelia, joskin on myös akuutteja ongelmia, kuten Kreikka ja Slovenia. Puheet eurobondeista ovat huolestuttaneet minua ja monia muita suomalaisia päättäjiä. Kysyin komissaarin kantaa asiaan. Rehnin mukaan eurobondien toteuttaminen ei ole ajankohtaista, sillä Saksassa sekä kristillisdemokraatit että sosiaalidemokraatit suhtautuvat asiaan negatiivisesti. Tämä on hyvä uutinen suomalaisille, sillä eurobondit lisäisivät yhteisvastuuta veloista.
Onko eurokriisi ohi? Ei. Edessä on vielä paljon työtä monissa EU-maissa, ennen kuin euroalue saa kilpailukykynsä takaisin ja kasvu vahvistuu. Mutta pieni valonsäde on näkyvissä, ja ennemmin tai myöhemmin sen positiivisten vaikutusten pitäisi näkyä myös omassa vientiriippuvaisessa teollisuudessamme.
