Euroopan komissio on julkaissut esityksensä EU:n pitkän aikavälin budjetista ja sen yhteyteen perustettavasta 750 mrd. suuruisesta elpymisrahastosta. Näin vauhdikasta fiskaaliunionin rakentamista harva ennakoi. Kytkemällä elpymisrahasto monivuotiseen EU-budjettiin sitä päästään paisuttamaan tulevaisuudessakin aivan toisiin mittaluokkiin, laajentamaan sen käyttökohteita ja mahdollistamaan velanotto ja verotus
KD:n kanta EU:n komission ehdottamaan yhteisvastuulliseen 750 miljardin euron elpymisrahastoon on kielteinen. Nyt otettavaksi aiotut ”solidaarisuuslainat” lankeavat maksuun 2028-2058. Jos haluamme Euroopassa olla solidaarisia tuleville sukupolville, emme ota näin paljon velkaa. Tämä on itsekkyyttä, eikä mitään hyvää ja vastuullista politiikkaa.
Komission ehdottaman elpymisrahaston yksi suuri heikkous on siinä, ettei se edellyttäisi jäsenmailta minkäänlaisia toimia talouden tasapainottamiseksi. Elvytysrahastosta hyötyisivät enimmäkseen ennestään jo erittäin velkaiset Etelä-Euroopan maat. Esimerkiksi Italiassa asuu rikas kansa, jolla on kuitenkin köyhä valtio ja huono hallinto sekä muun muassa paljon veronkiertoa ja korruptiota.
Marinin hallituksen tule ryhdistäytyä ja yhteisrintamassa muiden nettomaksajamaiden kanssa torpata komission vastuuton esitys, eikä olla ”avoin” integraation tosiasialliselle syventämiselle ja Suomen velkavastuiden lisäämiselle. Ainoa Suomen kannalta hyödyllinen avustusrahasto olisi lainamuotoinen ja niin, että jokainen maa vastaa vain ottamistaan lainoista. Yhteisvastuulliset rahastot ajavat pohtimaan myös Suomen eroa euroalueesta, vaikka myös eurosta eroamisen vaikutukset Suomelle voivat olla arvaamattomia.
Myös Suomi velkaantuu kiihtyvällä tahdilla. Koronan isku talouteen näkyy kansantuotteen rajuna pudotuksena ja toisaalta velkaa otetaan kaksin käsin. Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian. Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan nyt vajaat 19 miljardia euroa. Julkiseen talouteen kuuluvat myös kunnat ja sosiaaliturvarahastot. Jo nyt näyttää ennusteiden valossa siltä, että julkinen talous velkaantuu tänä vuonna yli 20 miljardia euroa. Julkisen talouden velkaantuminen voi tänä vuonna olla lähempänä 30 kuin 20 miljardia euroa. Suomen velkaantumisaste hipoo siis jo nyt 70 prosenttia ja saatta koronalainojen myötä nousta 80-85 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taloushistoriassa valtioiden maksukyvyn rajana on pidetty 90 prosentin velkaantumisastetta.
Aiemmin kunnia asia oli, että lapsille ja lapsenlapsille haluttiin – usein omasta hyvästä tinkien – jättää perintöä. Nyt jälkipolville ollaan jäämässä paitsi vinoutunut ikärakenne niin myös jättivelat. Ulosmittaako tämän päivän sukupolvi ahneuksissaan itselleen paitsi liikaa luonnosta niin myös taloudesta hukaten samalla sen mitä aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet? Kestää kolmanteen ja neljänteen sukupolveen ennen kuin on maksettu. Jos koskaan. Se on ehdottomasti väärin.