Madridissa sijaitsevan Perhepoliittinen Instituutti (IFP), julkaisi vuonna 2007 raportin Euroopan parlamentille. Raportissa varoitettiin ” perheen aseman heikkenemisestä ”.
Erään raportin mukaan, jokaista 13 euroa kohden, joka Eurooppa panostaa sosiaalimenoihin, vain yksi euro on varattu perheelle. Sosiaalimenot, vanhuuden ja terveydenhuollon osalta ovat 42% ja 29% kaikista sosiaalikustannuksista. Vertailun vuoksi, panostukset perheiden ja lasten hyväksi on vain 7,8%.
Monilla perheillä pääasiallisena ongelmana on perheen perustamisen yhdistäminen opintoihin tai sovittaminen yhteen työelämään siirtymisen kanssa. Mutta myös työelämässä kasvaneet tehokkuusvaatimukset sekä lisääntynyt epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta kuormittavat vanhempia. Työpaineet, kiire tai työttömyys vaikeuttavat lapsiperheiden elämää. Ansiotyön ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi suomalaisen perhepolitiikan haasteita.
Perheyhteisö on tärkeä yhteiskunnan perusyksikkö, joka tarjoaa jäsenilleen kiinteisiin ihmissuhteisiin perustuvaa huolenpitoa. Siksi suomalaisen perhepolitiikan keskeisin tavoite on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa vanhemmuuden ja perheen yhtenäisyyden tukemista.