Euroopan komission kyvyttömyys hankkia riittäviä määriä koronarokotteita on viime viikkoina lisännyt tyytymättömyytt EU:n jäsenmaissa. Useat maat ovat jo neuvotelleet omiasopimuksiaan. AstraZenecan ja viimeksi myös Johnson & Johnsonin rokotteisiin liittyvät epävarmuudet lisäävät tähän asti parhaita tuloksia saaneiden rokotteiden, etenkin Pfizerin ja Modernan kysyntää.
Kesällä 2020 Euroopan komissio esitteli rokotusstrategian, jonka tarkoituksena on nopeuttaa covid-19-rokotteiden kehittämistä, valmistusta ja jakelua. Euroopan komissio on tehnyt sopimuksia yhteensä 2,6 miljardista annoksesta covid-19-rokotetta ja lisäannoksista neuvotellaan. Mutta asiat etenevät liian hitaasti. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onmyöntänyt, että EU aliarvioi rokoteteollisuuden vaikeudet laajentaa tuotantoa riittävän nopeasti.
Pandemian jatkuessa ihmiset alkavat kyllästyä rajoituksiin. Siksi on pyrittävä tekemään kaikkemme, jotta saamme rokotteita mahdollisimman nopeasti. Nopeampi palaaminen normaaliin jokapäiväiseen elämään on myös paras tae talouden elpymiselle.
Saksa teki jo viime syksynä suoria sopimuksia Pfizer-BionTechin kanssa rokotehankinnoista. Jotkut muut EU-maat ovat myöhemmin päättäneet seurata Saksan esimerkkiä. Sitä vastoin Euroopan komissio on itsepintaisesti väittänyt, että paras strategia koko EU:lle on neuvotella hankinnoista yhdessä. Komissio ei kuitenkaan arvostellut Saksaa, siitä että maa kävi omia neuvottelujaan Pfizerin kanssa.
Torstain kyselytunnilla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) kertoi, että Suomi aikoo lähestyä Venäjään Sputnik-rokotteen hankkimiseksi, vaikka kyseisellä rokotteella ei vielä ole Euroopan lääkeviraston hyväksyntää.
Kuulin jo muutama viikko sitten huhuja siitä, että Suomi on aloittamassa neuvottelut venäläisrokotteen hankinnasta. Keskustelin tuolloin asiasta ministeri Kiurun kanssa. Ensinnäkin on muistettava ettei Euroopan lääkevirasto EMA ole vielä hyväksynyt kyseistä rokotetta. Toiseksi, menee pitkälle kesään ennen kuin kyseisen rokotteen toimitukset voisivat alkaa. Viivyttely käy kalliiksi terveydelle ja taloudelle.
Mielestäni on myös väärin, että 65-70 -vuotiaiden pitää ottaa Astra Zenecan rokote, jos sitä heille tarjotaan eikä valinnanvapautta ole. Moni muu Euroopan maa on keskeyttänyt rokotteen käytön kokonaan tai lopettanut. Näin on tehty esimerkiksi Irlannissa, Hollannissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa.
Kannustin ministeri Kiurua käyttämään paukut turvallisimpaan vaihtoehtoon. Pfizerin rokote on tähän mennessä osoittautunut parhaiten toimivaksi ilman merkittäviä komplikaatioita tai sivuvaikutuksia. Olen muistuttanut sekä ministeri Kiurua että ministeri Haavistoa, että Suomella olisi mahdollisuus tilata suurempi erä Pfizer-BioNTechin rokotetta jo huhtikuun aikana. Ainakin Keskustan ministeriryhmässä on tiettävästi lämmetty ajatukselle.
Olen vakuuttunut, että suomalaiset mieluiten ottavat parhaiten testatun Pfizer- BioNTechin rokotteen.
Jos Saksa ja muutkin EU-maat voivat neuvotella ja käydä kauppaa rokotteista omien suorien kanaviensa kautta, miksi Suomi ei voisi näin toimia?