Tämän viikon tiistaista oli kulunut 82 vuotta talvisodan syttymisestä. Sota alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939. Taistelu kesti 105 päivää. Itsenäisyyden puolustaminen vaati suuria uhrauksia. Yli 25 000 suomalaista kuoli ja noin 44 000 loukkaantui. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta menetti osan alueestaan.
Elämme aikaa, jolloin itsenäisyytemme on vahvasti mielessä. Vain muutama viikko sitten näimme suurvaltojen välillä poliittisen pelin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Puolan ja Valko-Venäjän rajalle oli saapunut satoja – ehkä tuhansia – miehiä, naisia ja lapsia. EU, Nato ja Yhdysvallat syyttivät Valko-Venäjää siirtolaispaineen luomisesta EU:n rajalle unionin horjuttamiseksi. Valko-Venäjä salli Irakista, Syyriasta ja Afganistanista tulevien siirtolaisten lentää pääkaupunkiin Minskiin. Sieltä he etenivät Puolan, Liettuan ja Latvian rajallepäästäkseen EU:hun.
Meillä on myös jatkuva konfliktitilanne Ukrainassa. Vierailin Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa lokakuun alussa. Edellisestä vierailustani on kaksi vuotta. Maan poliittinen tilanne on edelleen epävakaa. Se ei ole hyvä asia tilanteessa, jossa Venäjä valmistautuu mahdolliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiistänyt väitteet, mutta on vaatinut samanaikaisesti konkreettisia sopimuksia Naton kanssa siitä, ettei sotilasliitto laajenna läsnäoloaan itään.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi tällä viikolla, ettei Venäjän kriittisessä suhtautumisessa Natoon ole mitään uutta. Presidentti Niinistö kertoi uutistoimisto STT:lle, ettei Nato-hakemus koske kolmatta osapuolta. Päätös jäsenyydestä on hakijan ja Naton jäsenmaiden välinen asia.
Presidentti Niinistön huomio oli tärkeä. Millään muulla valtiovallalla tai valtionjohtajalla ei ole oikeutta vaikuttaa Suomen mahdollisiin sopimuksiin Naton kanssa. Ensi tiistaina, itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä eduskunnan täysistunnossa käydään palautekeskustelu hallituksen puolustusselonteosta. On tällä kertaa minun vuoroni pitää Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe.
Puolustusselonteolla ja sitä toteuttamalla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Nato tarjoaa Suomelle ja muille kumppanimaille yhteistyömahdollisuuksia. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusperiaatteita ovat kansallisen liikkumis- ja valinnanvapauden ylläpitäminen. Tämä sisältää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Nykyisellä Nato-yhteistyöllä saavutettu yhteensopivuus varmistaa, että mahdolliselle liittymiselle ei ole käytännön esteitä.
Pandemian ja kansainvälisten kriisien keskellä tunnen suurta kiitollisuutta aikaisempien sukupolvien uhrauksesta maamme itsenäisyyden puolesta.
Hyvää itsenäisyyspäivää 2021!