Suomi on osallistunut kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Hallituksen ja presidentin on pian yhdessä eduskunnan kanssa päätettävä Suomen toimintalinjasta Afganistanissa jatkossa vuosina 2012–2015.
Käytännössä Suomella on vaihtoehtoja pikaisesta vetäytymisestä kontribuution kohdentamiseen tai sen merkittävään kasvattamiseen. Kaikilla vaihtoehdoilla on niin taloudellinen kuin poliittinen hintansa.
Afganistanissa sotilaiden ja poliisien määrä on jopa alueellisesti erittäin suuri. Onkin aiheellista olla huolissaan siitä, miten tämänkokoinen koneisto tulevaisuudessa onnistutaan saattamaan rauhan kannalle, ilman että se luo alueelle lisää epävakautta.
Yksi ratkaisu riskien minimoimiseen on, että Afganistan palaisi tulevaisuudessa asevelvollisuusarmeijaan, jossa osa afgaanimiehistä suorittaisi parin vuoden mittaisen asepalveluksen. Tämä ei tosin ole varteenotettava vaihtoehto niin kauan kun maassa on paljon aseellista vastarintaa. Päätettäessä Suomen osallistumisesta jatkossa olisi kuitenkin hyvä pitää myös tämä mahdollisuus mielessä.
Vuoden 2015 jälkeen Afganistanissa on todennäköisesti edelleen kansainvälisessä operaatiossa palvelevia sotilaita. Näiden joukkojen tehtävänä tulee olemaan koulutus ja mentorointi, sekä erikoisjoukoilla terrorisminvastaiset tehtävät.