Verotuksen uudistamista pohtinut Martti Hetemäen työryhmä on jättänyt loppuraporttinsa. Verotuksen kehittämistä käsitellyt työryhmä esittää raportissaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutusverotukseen. Työryhmä haluaisi nostaa arvonlisäverotuksen alennettuja verokantoja sekä yleistä alv-kantaa. Esitetyt alv veronkorotukset kohdistuvat erityisesti pienten yrittäjien toimintaan. Alv-uudistuksella verotuloja kerättäisiin laskelmien mukaan 1,4 miljardia. Toinen kohderyhmä jota alv:n korotukset rankaisee on lapsiperheet.
Pienyrittäjien, erityisesti palvelualalla, on lähes mahdoton lisätä esitettyjä arvonlisäveron korotuksia hintoihin. Tämä korostuu erityisesti kuluttajasektorilla yritystoimintaa harjoittaville yrittäjille. Pien- ja yksinyrittäjiä on Suomessa 160 000. Hetemäen esittämät muutosten vaarana on nähtävä kotimarkkinoiden pysähtyminen. Hallituksen viestinä on ollut siirtyminen työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja tämä maksatettaisiin nyt sekä yrittäjillä että lapsiperheillä.
Yhteisöveron alentaminen on perusteltua, kunhan siihen ei liity listaamattomien osinkojen verotuksen kiristäminen. Erityisesti pienet pk-yritykset kärsisivät voitonjaon verotuksen kiristymisestä, vaikka myös yhtiöverotusta tässä yhteydessä kevennettäisiin. Osinkoverotus vaikuttaa myös pk-yrityksissä eri tavoin kuin pörssisijoittajilla, joita yrityksen maksama vero ei kohtaa samalla tavalla. Ero listaamattomien yhtiöiden ja pörssiyritysten välillä on syytä säilyttää, koska osinkoverotusta ei kyettäne ratkaisemaan yhdellä kaikille neutraalilla mallilla.
Pelkillä veronkorotuksilla ei voida turvata yhteiskunnan rahoituspohjaa, vaan yrittäjyys, työllisyys ja kasvu ovat ratkaisevia. Onko Suomella varaa ajaa yrittäjiä vaikeuksiin?
