Jo nyt on selvää, että sotatoimet Ukrainan maaperällä tulevat nostamaan ruoan hintaa kaikkialla. Sodan humanitaarisia seurannaisvaikutuksia on pelottavia kuvitellakaan.
Ukraina on erittäin tärkeä viljan viejä muun muassa Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Itään. 95% Ukrainan vehnän viennistä suuntautui Aasiaan ja Lähi-Itään. Sota väistämättä heikentää Ukrainan maataloutta ja voi vaikeuttaa ruoan vientiä myös Venäjältä sekä synnyttää keinottelua, mikä entisestään nostaa viljan hintaa. Eniten tilanteesta tulevat kärsimään köyhimmät ja haavoittuvimmat ihmiset kehittyvissä maissa, mutta mekään täällä Suomessa emme välty elintarvikkeiden ja energian hinnan voimakkaalta nousulta.
Maatalous pitää nyt saada Suomessa ja koko Euroopan unionissa aivan eri asentoon. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka luotiin aikanaan tehostamaan Euroopan alkeellista maataloutta toisen maailmansodan jälkeisessä elintarvikepulassa. Nyt edessämme voi olla vastaavia aikoja ja maatalouspolitiikan prioriteetit pitää miettiä nyt uusiksi.
Lisäksi on muistettava, että maataloutemme on hyvin riippuvaista ulkoisista tuotantopanoksista, kuten energiasta, lannoitteista ja koneista. Mahdollisuuksiakin on. Esimerkiksi biokaasun talteenottokapasiteetin lisääminen maatiloilla nostaa sekä huoltovarmuutta, että vähentää ilmastopäästöjä.
Maataloudelle tarvitaan välitön kriisipaketti, sillä muun muassa polttoaineiden hinnat tulevat nousemaan rajusti. Jollain aikavälillä kriisi toki nostaa myös tuottajahintoja, mutta tilat on nyt pidettävä pystyssä hinnalla millä hyvänsä ensi kesään asti. Vuoden 2022 sato voi olla Suomen historian tärkein sitten toisen maailmansodan.
Toivottavasti maanviljely ammattina viimein saa ansaitsemansa kunnianpalautuksen.