Eduskunta jäi perjantain äänestysten jälkeen istuntotauolle. Viimeisen työviikon täytti valtion tulevan vuoden budjetin käsittely. Oppositio teki jälleen paljon talousarvioaloitteita, ja normaaliin tapaan esityksistä äänestettiin. Vaikka äänestykset eivät johtaneet muutoksiin, pidän tätä prosessia tärkeänä. Ensinnäkin ne ovat osa demokraattista järjestelmäämme. Toiseksi ne toimivat mittarina hallituksen tekemän politiikan ja opposition tarjoaman vaihtoehdon välillä.
Hallitusryhmät tekivät valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä muutoksia budjettiin yhteensä 50,9 miljoonan euron edestä. Valiokunnan esittämissä lisäyksissä korostuu talouskasvun tukeminen, työllisyyden edistäminen sekä lasten hyvinvointi. Oman eduskuntaryhmämme talousarvioaloitteet saivat valiokunnassa positiivisen vastaanoton. Lisärahoitusta myönnettiin muun muassa sosiaalityön yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen, rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tilojen korjausavustuksiin, sekä päihdeäitien kuntoutukseen. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että valtiovarainvaliokunta esitti lisäystä yrittäjien Talousapu-palvelun toiminnan tukemiseen. Lisäksi sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutukseen myönnettiin lisärahoitusta kaikkien eduskuntaryhmien yhteisen aloitteen pohjalta.
Vaikka joulutauko eduskunnassa on alkanut ja tulevan vuoden budjetti valmistunut, työ jatkuu. Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Sijoittajat ja teollisuus ovat odottavalla kannalla, eikä investointeja uskalleta tehdä. Lisäksi irtisanomisuutiset ovat arkipäivää. Yritysten ja sitä myötä koko Suomen kilpailukyky on heikentynyt, ja uhkaa viime kädessä hyvinvointipalvelujen rahoitusta.
Investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suorituskyvylle on elintärkeä. Investoinnit kasvattavat pääomakantaa, ja vaikuttavat uusien työpaikkojen syntyyn sekä tuottavuuden nousuun. Ulkomaisten investointien kanta Suomessa vuonna 2011 oli hieman yli 60 miljardia euroa eli 31 prosenttia bruttokansantuotteesta kun EU:n keskiarvo oli 41 prosenttia. Tämän tason saavuttamiseksi ulkomaisten investointien virta on saatava pysyvälle kasvu-uralle.
Kevään kehysriihineuvottelujen yhteydessä tarvitaan verotuksen osalta rohkeita päätöksiä, jotta saadaan rattaat pyörimään. Mielestäni tässä tilanteessa on syytä nostaa tarkasteluun myös yhteisöveron taso. Veroale pitäisi toteuttaa osana laajempaa kilpailukyvyn kasvuun tähtäävää kokonaispakettia, jossa otettaisiin huomioon myös tulopoliittiset ratkaisut. Muussa tapauksessa suurteollisuuden veroalesta saama hyöty kostautuisi pk-yrityksille.
Hallituksella tuleekin olla vahva ote tulopolitiikkaan. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat eniten henkilöstökustannukset. Siksi toivon, että työmarkkinajärjestöillä ja suomalaisilla olisi nyt halukkuutta tehdä ennakoivasti kilpailukykyä tukevia maltillisia tulopoliittisia ratkaisuja. Tämä tukisi samalla mahdollisimman monen työpaikan säilymistä.
Joulutauolla saamme pysähtyä joulun sanoman äärelle. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua ja siunattua uutta vuotta!