Suomen riistakeskus, jolla on oikeus myöntää susien metsästyslupia, hylkäsi syyskuussa 2014 poikkeuslupahakemuksen kuuden suden metsästykseen Toholammin alueella. Lupia oli haettu karjankasvatukselle aiheutuvien merkittävien vahinkojen estämiseksi sekä yleisen turvallisuuden vuoksi.
Samana vuonna heinä-elokuussa oli dokumentoitu neljä tapausta, joissa karjalle oli aiheutunut vahinkoa. Sudet olivat tappaneet 19 lammasta, karitsan ja vasikan. Metsästystä koskevan poikkeusluvan hylkääminen tilanteessa ei mielestäni noudattanut perustuslain takaamia oikeuksia kansalaisten turvallisuuteen ja kotirauhaan. Riistakeskuksen päätös sai minut laatimaan kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille. Ministerin epämääräiset vastaukset saivat minut ymmärtämään, että meillä on vakava ongelma, joka tulee kasvamaan. Ihmisarkuuden menettäneet sudet eivät käyttäydy lajille tyypillisesti ja aiheuttavat turvallisuusuhkan väestölle, karjalle ja metsästyskoirille. Susista on tullut toistuva ongelma yhä useammilla alueilla maassamme.
Keväällä 2018 tein eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotin, että suden luokittelusta erittäin uhanalaiseksi eläimeksi käytännössä luovuttaisiin. Tuolloin Suomessa liikkui useita susilaumoja lähes koko maassa, Itä-Suomessa ja Kainuun alueella ja myös Turun seudulla ja Pohjanmaalla . Vaadin silloin, että hallitus ryhtyy toimiin salliakseen suden kannanhoidollisen metsästyksen koko maassa.
Jotkut eläinsuojeluaktivistit esittävät sitä, että meidän tulee vain oppia elämään suden kanssa. Aktivistit eivät haluaisi sallia edes suojametsästystä, vaan uskovat, että sudet voidaan aina ajaa pois pelottelemalla. Tällainen naiivius on vastuutonta. Ei susien pelottelu naapurikunnan puolelle ratkaise mitään. Ongelman korjaamiseksi on kaadettava suurempi määrä susia. Muuten saamme eteemme yhä suurempia ongelmia joka syksy, kun keväällä syntyneet pentueet alkavat luoda reviireitään.
Tämän viikon keskiviikkona keskusteltiin kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan valmisteltavaksi laki, joka luo puitteet suden kannanhoidolliselle metsästykselle. Lisäksi lain on mahdollistettava tarkempi susikannan koon arviointi, varmistettava lajin puhtaus ja määriteltävä kansallisesti yhtenäinen lähestymistapa uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiselle nykyistä tehokkaammin.
Kansalaisaloitteen tarkoituksena on turvata mahdollisuus asua maaseudulla, taata lemmikkien ja ihmisten turvallisuus ja liike-elämän palvelut sekä suojella kansainvälisesti ainutlaatuista uhanalaiseksi luokiteltua metsäpeuraa. Lisäksi on turvattava ainutlaatuinen suomalainen metsästyskulttuuri, jossa olennainen osa on koirametsästys.
Olemme nyt yli kuusi vuotta yhdessä maaseudun kollegoiden kanssa tehneet työtä ja lobanneet, jotta löytäisimme ratkaisun kasvavaan susiongelmaan. Annan täyden tukeni kansalaisaloitteeseen sisältyville ehdotuksille. Susi ei kuulu taajaan asutuille alueille. Odotan asiaan liittyvän lainsäädännön ripeää valmistelua.