Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikennesektorin hiilidioksidipäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja vähentää nollaan vuoteen viimeistään 2045.
Miten esitykset vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn? Entä kansalaisten jokapäiväiseen elämään?
Tieliikenteen verotus koostuu polttoaineverosta sekä autoverosta ja ajoneuvoverosta. Nämä sekä liikenteen arvonlisäverokertymä tuovat valtion kassaan noin 8 miljardia euroa vuodessa. Pelkästään polttoainevero ja siihen liittyvä arvonlisävero ovat 4 miljardia. Suurin osa suomalaisista ei hyväksy polttoaineveron korotusta ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Siksi ei olekaan yllättävää, että hallituksen sisällä käy tuuli. Hallituspuolueet yrittävät nyt miellyttää äänestäjiään. Keskusta haluaa lisätä biopolttoaineiden käyttöä 40 prosenttiin. Hyvä ehdotus sinänsä, mutta tulisi myös kertoa, mitä se tarkoittaa. Muun muassa sitä, että polttoainekustannukset nousevat miljardilla. Toisaalta keskusta sanoo olevansa valmis poistamaan polttoaineveron kokonaan. Kuinka he aikoisivat kattaa veron poistamisen aiheuttaman neljän miljardin loven verotuloihin? Ottamalla käyttöön digitaaliset tietullit. Se tuskin onnistuu.
Entä mitä sanovat sosiaalidemokraatit? Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka mainitsee ratkaisumallina, että valtio voisi korvata polttoaineveron korotukset pienille tulonsaajille suoralla palautuksella tilille. Mielestäni tällainen ratkaisu kuulostaa tyypilliseltä tulonsiirrolta ja johtaa kannustinloukkuun. Sen sijaan, että työskenneltäisiin riittävien vuositulojen saamiseksi, tarjotaan jälleen tukea. Kuka sen maksaa? Kyllä, keskituloisten verotusta kiristettäisiin. Taas kerran. Odotetusti vihreät haluavat tehdä kaikesta ajamisesta kalliimpaa verotusta kiristämällä. Maaseutu voidaan näköjään unohtaa.
Oppositiossa oleva kokoomus puolestaan haluaisi poistaa autoveron kokonaan neljän vuoden sisällä ja korvata sen korottamalla vuotuista ajoneuvoveroa. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että ne, joilla on varaa vaihtaa autoa joka toinen vuosi voittavat, kun taas 5-10-vuotta vanhalla autolla ajavat joutuvat korvaamaan autoveron poiston huomattavasti korkeampana ajoneuvoverona.
Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 1 promille. Vaikka asukasta kohti laskettu päästötaso on korkeampi kuin joissain muissa maissa, on Suomessa myös suhteellisen paljon teollisuustuotantoa asukasta kohti.
Käynnissä oleva keskustelu polttoaineveron korotuksista johtaa siihen että teollisuusyritykset ja sijoittajat tulevat varovaiseksi. Onko Suomessa kannattavaa investoida raskaaseen teollisuuteen? Polttoaineveron korotus on ongelmallista, koska se iskee ennen kaikkea vientiteollisuuteen, kuljetusyrityksiin ja myös kaikkiin maaseudulla työskenteleviin ja asuviin.
Meidän on pidettävä huolta ympäristöstä ja ilmastostamme. Mutta emme ratkaise ilmastokysymystä tekemällä päätöksiä, jotka johtavat kotimaisen teollisuuden siirtymiseen muihin maihin. Meidän on ajateltava kokonaisuutta. Veroja korottamalla ei ratkaista maailman ongelmia.