“Sosialidemokraattien työllä se saatiin leikattua siihen suuntaan, että nyt se on 113 miljoonaa”. Näin lausui sosiaalidemokraattien kansanedustaja Anneli Kiljunen tiistaisessa lähetekeskustelussa koskien lapsilisien verovähennyksiä. Uskomaton väite, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Kun kevään kehysriihineuvotteluja aloitettiin, esiteltiin lapsilisiin 500 miljoonan säästötavoite. Tämä esitys ja summa tuli Valtiovarainministeriön taholta. Esitys perustui ideaan, että lapsilisille olisi tehty ensin tasokorotus, jonka jälkeen lapsilisät olisi laskettu verotettavaksi tuloksi. Ajatus sinällään hyvä, mutta monilapsiset perheet olisivat kuuluneet reformin suurimpiin häviäjiin.
Seuraavaksi pöytään tuotiin esitys, että lapsilisiä leikattaisiin 300 miljoonalla eurolla. Tämä ei saanut kannatusta. Sitten mentiin vaiheittain alaspäin. Ensin leikkaussumma aleni 250 miljoonaan, sitten 200 miljoonaan ja vielä 150 miljoonaan. Tässä vaiheessa KD oli yksin vaatimassa leikkausten pienennystä. Lopulta saimme muut hallituspuolueet hyväksymään vaatimuksemme ja hallitus päätyi 113 miljoonan euron leikkauksiin. Ylipäätään emme olisi olleet valmiit lapsilisien leikkaamiseen mutta saadaksemme kokonaisratkaisun aikaiseksi hyväksyimme kompromissin.
Kesän aikana muut hallituspuolueet ovat hädissään pahoitelleet tehtyä päätöstä ja ovat viritelleet erilaisia malleja asian korjaamiseksi. Tässä keskustelussa meitä kristillisdemokraatteja häiritsee se, että olemme sekä kehysriihen loppusuoralla että budjettiriihessä olleet hallituspuolueista hyvin yksin näitä puolustamassa, mutta julkisuudessa kuitenkin yksi jos toinen ilmoittautuu lapsiperheiden puolustajaksi.
Vaikka Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä olisi ollut valmis lapsilisäleikkauksen purkuun, on ryhmä tyytyväinen siihen, että lapsilisäleikkausta kompensoitiin osittain verotuksen lapsivähennyksen kautta. KD:n näkemyksen mukaisesti vähennyksestä tehtiin lapsikohtainen ja järjestelmässä huomioidaan myös monilapsiset perheet.
Olemme alun alkaen pitäneet esillä sitä, että tarvittaviin säästöihin menokehyksissä olisi ollut mahdollista päästä kohdistamalla säästöt oikein. Lapsilisäleikkauksen perumisesta aiheutuva 113 miljoonan euron menomuutos olisi voitu kompensoida luopumalla esim. 150 miljoonaa euroa valtiolle ja kunnille maksettavasta kotihoidon tuen muutoksesta.