Eduskunta kävi viikko sitten vilkkaan keskustelun energiapolitiikasta. Keskustelu käsitteli sitä, miten ydinvoima tulee vaikuttamaan Suomen energiariippuvuuteen. Vihreät lähtivät hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia, kuten vuonna 2002. Suomi on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista. Noin viidennes sähköstä tuodaan ulkomailta ja huippukäytön aikaan olemme täysin tuonnin varassa. Tilanne uhkaa heiketä edelleen, kun vanhaa kapasiteettia poistuu markkinoilta.
Suomen teollisuus on rakenteeltaan erittäin energiaintensiivistä. Ennustettava ja kohtuullinen energian hinta onkin yksi keskeisimmistä elinkeinoelämän kilpailukykytekijöistä. Kohtuullinen energian hinta on tärkeää myös kansalaisten ostovoiman turvaamisen ja siten hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta. Suomen rakenteellinen riippuvuus tuontienergiasta heikentää sekä maamme kauppatasetta että toimitusvarmuutta.
Puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta on peräisin Venäjältä. Maakaasu tulee yksinomaan Venäjältä, öljystä ja kivihiilestä 90 prosenttia ja tuodusta sähköstä jopa neljännes on peräsin Itänaapurista. EU-maiden energiankulutuksesta Venäjältä tulee keskimäärin viidennes. Eli tässä suhteessa Suomi on keskimääräistä EU-maata selvästi riippuvaisempi venäläisenergiasta.
Jos Venäjä katkaisisi kaasutoimitukset ulkomaille, ensimmäisenä tilanteesta kärsisi Suomi, kirjoitti EU Observer-verkkolehti syyskuun alussa. Lehti perustaa tietonsa Saksassa Kölnin yliopistossa tehtyyn tuoreeseen tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten Euroopan maat pärjäisivät, mikäli Venäjä katkaisisi maakaasun toimitukset. Kölnin yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi kärsisi jo yhden kuukauden katkosta. Syynä tähän on se, että Suomen käyttämä maakaasu tulee 100-prosenttisesti Venäjältä, eikä Suomella ole kaasun varastointimahdollisuuksia.
Tällä hetkellä energiakulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja uusiutuvilla energiamuodoilla sekä ydinvoimalla tuotettu energia on ohittanut fossiiliset polttoaineet. On kuitenkin muistettava, että kulutuksen lasku on seurausta teollisuuden rakennemuutoksesta ja paperiteollisuuden alasajosta sekä energiatehokkuuden kasvusta asumisessa ja liikenteessä.
Massa- ja paperiteollisuudella on ollut merkittävä rooli Suomessa energian käytön, teknologian kehityksen ja kansantalouden kannalta. Metsähakkeen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa on yleistynyt, ja vireillä on hankkeita, joissa puusta kehitetään polttoaineita.
Metalliteollisuus ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus kasvaa Suomessa myös tulevaisuudessa aiheuttaen samalla kasvua sähkön kulutuksessa. Energian käyttö metalliteollisuudessa on kuitenkin nykyisin tehokasta ja vain pieniä tehokkuusparannuksia on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä. Kemianteollisuuden oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla tulevaisuudessa, suuria laajennusinvestointeja ei ole suunnitteilla.
Kotitalouksissa ja palvelusektorilla sähkön käyttö on kasvanut likimain viisinkertaiseksi viimeisten 30 vuoden aikana aiheuttaen kasvua energian kokonaiskulutuksessa. Kasvun oletetaan jatkuvan myös seuraavien 30 vuoden aikana. Tällä hetkellä Venäjältä tuodun sähkön osuus vastaa suurin piirtein sitä energiamäärää jonka yksi ydinvoimala tuottaa. Tässä valossa on syytä arvioida, lisäisikö uusi ydinvoimala riippuvuutta vai riippumattomuutta Venäjältä tuotavasta energiasta. Siihen kysymykseen, minkälainen suhde tulisi olla Venäjältä tuodun sähkön ja venäläisten vähemmistöomistuksella Suomessa tuotetun sähkön välillä, ei ole kuitenkaan olemassa yksiselitteistä vastausta.