Kansainvälisessä vertailussa Suomen verotuksen progressiivisuus kasvaa jyrkästi tulojen kasvaessa. Suomalainen työntekijä, joka ansaitsee 35 000 euroa vuodessa maksaa 1,8 prosenttiyksikköä enemmän veroja kuin ruotsalainen kollegansa. Mitä korkeammat tulot, sitä suuremmaksi ero kasvaa.
Toisin sanoen suomalaiset maksavat jo nyt enemmän veroja kuin muut eurooppalaiset. Maksamme valtion- ja kunnallisveron, polttoaineveron, energiaveron ja arvonlisäveron. Marinin hallitus on juuri avannut oven uusille veroille EU:n kautta. Lisäksi hallitus ajaa maakuntaveron käyttöönottoa. Nyt pääministeri haluaa lisää verotuloja ehdottamalla kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi. Tämä ei ole hyvä ratkaisu. Soteuudistus, jos se saadaan maaliin, johtaa siihen, että 60 prosenttia nykyisestä kunnallisverosta muuttuu progressiiviseksi, koska hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen.
Keskituloiset ovat suurin ryhmä Suomessa ja maksavat suurimman osan veroista. Siksi ennen kaikkea keskituloiset kärsivät progressiivisesta kunnallisverotuksesta. Ei ole mukava kiistellä siitä, kenen pitäisi saada miten iso pala kakkua, kun kakku on pienenemässä. Korkeat verot haittaavat yrityksiä ja työntekijöitä, jotka luovat sitä vaurautta ja hyvinvointia, josta me kaikki elämme. Liian korkeat verot johtavat kilpailukyvyn heikkenemiseen, mikä puolestaan heikentää hyvinvointia.
Hyvä vero- ja elinvoimapolitiikka on perusta vakaalle valtion ja kuntien taloudelle. Hyvinvointia ei voi rakentaa velalle. Työn on oltava kannattavaa ja verotuksen kohtuullista.